TNA Genesis 13.01.2013

[Krizski]

Impact Wrestling Zone, Orlando, Florida

Seuraava TNA:n PPV on jo ensi viikon sunnuntaina ovella. Toivottavasti TNA aloittaa vuotensa kunnialla. Kuvioista sen verran, että TNA:n maailmanmestaruuskuvioissa on jännitettä Jeff Hardyn, Bobby Rooden ja Austin Arieksen välillä. Mielenkiintoinen eliminaatio kolminottelu tiedossa, jossa voidaan nähdä vyön vaihtavan omistajaa.
Joukkuemestaruus on myös haluttua tavaraa, kun Joey Ryan ja Matt Morgan haastavat Genesissä nykyiset joukkuemestarit Chavo Guerreron ja Hernandezin.
X-divarissa on käynnissä turnaus, josta haetaan haastajaa RVD:lle. Luultavasti tuo mestaruusottelu käydään tapahtumassa.
Mitäs muuta, ai niin ässäkasit ovat edelleen jalkeilla ja edellisessä viikottaisjaksossa yksi ässäkasilainen paljastattettiin. Jotenkin on sellainen tunne, ettei ässäkasi-matsilta säästytä tässä Genesis PPV:ssä.
Hulk Hogan sitten käytti valtaansa ja hyllytti Bully Rayn. Saa nähdä mitä siitä seuraa ajatellen tulevaa tapahtumaa.

Hieman historiaa Genesiksestä:
2005 Christian Cage debytoi TNA:ssa
2006 Abyss voitti Stingiltä diskauksen avulla NWA:n maailmanmestaruuden.
2007 Main eventtinä oli joukkueottelu Kurt Angle and Kevin Nash vs Sting and Booker T, jossa oli panoksena Kurt Anglen TNA:n maailmanmestaruus. Angle säilytti mestaruutensa.
2009 Kuuden miehen hardcore joukkueottelu oli tapahtuman pääotteluna (Mick Foley, AJ Styles and Devon vs Cute Kip, Booker T and Scott Steiner)
2010 AJ Styles vs Kurt Angle TNA:n maailmanmestaruusmatsi, jossa Styles kääntyi heeliksi Ric Flairin avustuksella
2011 Nähtiin Double J Double M A challenge, jossa ei nähty ratkaisua Jeff Jarretin ja Kurt Anglen välillä. Mr. Andersson voitti TNA:n maailmanmestaruuden Jeff Hardylta
2012 Jeff Hardy voitti Bobby Rooden pääottelussa diskauksella, joten silti mestari Roode säilytti vyönsä

Keskustelua pystyyn, varmistetut ottelut tässä:

TNA World Heavyweight Championship/Triple Threat Elimination

Jeff Hardy (c) vs Bobby Roode vs Austin Aries

TNA World Tag Team Championship

Chavo Guerrero and Hernandez (c) vs Joey Ryan and Matt Morgan

Singles Match

Sting vs DOC

Singles Match

Christopher Daniels vs "Cowboy" James Storm

X Division Tournament Final

Christian York vs Kenny King

X Division Championship

Rob Van Dam (c) vs Winner of X Division Tournament

Singles Match

Devon vs Joseph Park

No 1. Contender/Gauntlet Match

Gail Kim vs ODB vs Miss Tessmacher vs Mickie James vs Velvet Sky

[Krizski]

TNA:n sivuilla oli seuraavat matsit varmistettu Genesikseen: Sting vs DOC ja Christopher Daniels vs James Storm.

[Panu5]

Sting vs. DOC vaikuttaa sellaiselta ottelulta, josta saattaa yllättäen syntyä kuuden miehen joukkueottelu, jos Angle ja Samoa Joe sekä pari prätkistä ilmaantuu ringsidelle. Ehkä nyt voisi paljastaa Garett Bischoffin ja Wes Briscon ässäkasijäsenyyden?

[Krizski]

Vähän jo mielipiteitä tässä: Tuo maailmanmestaruusottelu kiinnostaa aikas paljon. Tuossa voisi olla jopa mahdollisuus vyönvaihtoon. Sen verran kovassa boostissa Aries on. Veikkaan Rooden olevan selätettävänä tässä ottelussa.
Joukkuevyöt ei nyt sinänsä kiinnosta. Ei vaan nappaa Guerreron ja Hernandezin joukkue ja skeptinen olen myös heidän vastustajiin Ryaniin ja Morganiin. Toivottavasti yllättäisivät.
Sting vs DOC voi olla positiivinen yllätys tai täysi floppi kaiken maailman sekaannuksilla ja ylibuukkausschaiballa. Valitettavasti veikkaan jälkimmäistä vaihtoehto...
Daniels vs Storm luultavasti vetävätä hyvän ottelun. Taitoa miehillä kyllä riittää siihen. Painilaadullisesti kiinnostaa paljonkin.
X Divarin mestaruusturnaus on mennyt sinänsä vähän ohi suun. Onko ratkaisuna väsyttävän finaalin jälkeen voittavan tyypin turpaan otto RVD:ltä, kunnes OMG roll up ja mestaruus vaihtuu vai miten se hoidetaan..
Ihan semikiinnostava tapahtuma tulossa. Kunhan Hogan on tarpeeksi paljon ppois ruudusta ja painillisesti saamme hyvän tapahtuman, jää tästä varsin kiva maku kielelle.

[Hellhound]

Samoa Joe on Twitterissä haastanut Mr. Andersonin otteluun Genesiksessä ja Anderson on hyväksynyt haasteen, joten Genesikseen on nyt sitten lisätty Samoa Joe vs. Anderson.

Genesiksen kortti on ihan jees, vaikka siellä ei mitään isoja matseja ole main eventtiä lukuunottamatta. Main eventin lisäksi ainakin DOC vs. Sting, Anderson vs. Joe, Daniels vs. Storm ja X-Division ottelut kiinnostavat. Ei loppukorttikaan mikään kamala ole, mutta onhan tässä kortissa pientä filler-PPV:n makua. Onneksi TNA:lla on ensi kuussa neljä Impact jaksoa Briteissä ja runsaasti aikaa rakentaa Lockdownia.

[Coca]

Christian York vs Kenny King
Rob Van Dam (c) vs Winner of X Division Tournament



Devon vs Joseph Park



Muutamia ihan must see juttuja kyllä tuolta kortin seasta voi kaivella. Kai sitä voisi tarkistaa ensimmäisen TNA-ppv:ni ties kuinka hemmetin pitkään aikaan. King for the win!

[Saimou]

Genesis oli kokonaisuutena tylsä PPV, mutta onneksi erinomainen main event pelasti paljon.

Openerina toiminut joukkuemestaruusottelu ajoi asiansa. Morganin ja Ryanin tiimissä parasta on ollut se, että se on pitänyt Morganin tiukasti omalla paikallaan - alakortissa - orastavasta Hogan-feudista huolimatta. Ottelun lopusta päätellen tämä suojasään aika on kuitenkin lopullaan ja pian alkavat karut ajat... Oli muuten karu powerbomb lopussa (ja Ryanilla karut stringit).

Mr. Anderson ja Samoa Joe ottelivat kesällä luultavasti koko Bound for Glory Seriesin huonoimmain televisioidun ottelun. Paljoa en uskaltanut odottaa, ja paljoa en saanut. Samaa rutikuivaa ja kankeaa ähellystä kuin viimeksikin, näillä kahdella ei ole minkäänlaista kehäkemiaa keskenään. Ja oi mikä uniikki lopetuskin vielä ottelulla, ei kierrä samaa kehää tämä AA88-kuvio ei.

Millä tavalla asetelma, jossa x-ykköshaastajuuden voittanut soturi joutui ottelemaan mestaria vastaan heti ykköshaastajuusottelun jälkeen, oli reilu? Sekä Kingillä että Yorkilla oli alla tappio RVD:tä vastaan "rehdissä" ottelussa - miten kummallakaan olisi nyt mitään mahdollisuuksia? Kingin ja Yorkin ottelu ei ollut ihmeellinen, ja ääneen piti ihmetellä, kuinka hitaaksi isohkojen miesten matsaamiseksi koko x-divari on taas muuttunut. Missä ovat viime heinäkuun kuviot ja lupaukset? King vielä pystyisi ottelemaan vauhdikkaasti oikeita pikkumiehiä vastaan, mutta Yorkilla on liikaa lihasta ja RVD:llä liikaa ikää.

Yorkin ja Kingin ottelulla oli myös väärä voittaja, ja Kingin heel-turn on edelleen järjetön, sillä kyseessä oli yksi koko rosterin aidosti pidettävimmistä kavereista. Ja voi herraisä sentään, koska lähtöasetelma, jossa toinen ottelija on totaalikuollut, on muka johtanut mihinkään hyvään? Ehkä jossain määrin Popen voittaessa ykköshaastajuusturnauksen joskus 2010, yksi kerta, wipii. TNA:ssa ylikäytetty ja lähtökohtaisesti ottelua kömpelöittävä storyline. Ja miksi yleisö chanttasi RVD:n nimeä, vaikka egomaanikko oli taas todellinen kusipää? Robbie V kaipaisi virallista heel-turnia, voisi tuoda puhtia hahmoon ja peilaisi paremmin miehen gimmickiä (tahi todellista egoa).

Joseph Park oli tajuttoman over ja hänen ja Devonin ottelu PPV:n toisiksi suurin onnistuja. Olisitteko uskoneet jos olisin vaikka 2010 sanonut, että kolmen vuoden kuluttua Abyssin ja Devon Dudleyn singles-ottelu on valopilkku muuten synkän PPV:n keskellä? Devoniltakin ehkä parasta settiä prätkäjätkänä, etenkin kohta jossa hän vaati kontillaan Josephia ottamaan hänet... painiotteeseen, minkä jälkeen Joseph sitten ownasi Devonin mattopainiskillzeillään. Hyvä keskikortin semihuumorimatsi, hyvää työtä.

Naisten gauntlet oli x-kuviotakin reilumpaa settiä. Mitenkäs muutenkaan Brooke Hogan petaisi mestaruusottelun BFF:lleen kuin tällaisella ottelumuodolla, jossa hirveä heeli Gail Kim joutuu ensiksi päihittämään kolme muuta naista ja lopuksi Velvet Sky saa tulla kukistamaan uupuneen naissoturin? Enkä nyt siis vihaa kuviota vain "markin silmin", vaan ylipäänsä tällainen gauntlet on ottelumuotona poikkeuksetta huono epäreilun asetelmansa takia. Niin, ja lopuksi hirveä heeli hävisi vieläpä huonon tuomarityöskentelyn takia. Avantgarde! P.S. Gail kyllä työskenteli kovasti tämän ottelun laadun eteen, eikä muidenkaan lyhyet esiintymiset varsinaisesti huonoja olleet.

Danielsin ja Stormin ottelu oli muuttunut maailmanmestaruuden ykköshaastajuusotteluksi. Daniels on kyllä mykistävä äijä - 2009 marraskuussa ja joulukuussa PPV:iden maailmanmestaruusotteluissa, tammikuussa 2010 , nöyryyttävä jobbaus Sean Morleylle ja melko pian kengänkuvan perseelle. Paluu joskus 2011 ja tässä sitä nyt ollaan, äijä ottelee taas kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti main eventin porteilla.

Vaikka Danielsin promo ja äskeinen pohjustukseni oli kaunis, ei Danielsin ja Stormin ottelu oikein päässyt nelosvaihdetta korkeammalle. Ihan ok matsaamista ja sitten se oli ohi. Impactin main eventtinä olisi ollut hyvä ottelu, mutta muuten alisuorittaneessa PPV:ssä pettymys.

Ottelun lopputulos antaa tilaa ajatusleikille - entä jos Christopher Danielsista tulisi kahden viikon kuluttua maailmanmestari? Harmittaa jo nyt suunnattomasti että kyseinen Impact nauhoitetaan etukäteen, eli tieto mestaruusvaihdoksesta kantautuisi väkisinkin korviin, mikäli TNA nyt edes olisi halukas tekemään noin suurta kuviota ennen brittikiertuetta ja ei-livenä. Kaiken järjen mukaan Hardy hoitelee välivastus-Danielsin melko helposti, mutta jokin tässä kuviossa tuntuu perin merkilliseltä. Ajoitus ei ehkä olisi oikea, mutta Daniels jos joku olisi kyllä veteraanin kiitosmestaruuskautensa ansainnut, ja nykygimmickillä todella luihuun säkämestarirooliin riittäisivät myös rahkeet.

Onnellinen kihlapari saapui mainostamaan häitään, mitään muuta segmentissä ei tapahtunutkaan. Onko luvassa valtaisa swerve vai mainostetaanko kuviota ihan vain koska ? En edes haluaisi, että häiden kunniaksi tietyt junnaavat storylinet liikahtaisivat eteenpäin - voisiko olla turhempaa ja merkityksettömämpää tilaisuutta esimerkiksi Bully Rayn todellisen heeleyden paljastumiselle? Ai niin, mutta sehän on kaikkein tärkein ja merkityksellisin storyline ja tilaisuus (esimerkiksi maailmanmestaruuskuvioita suurempi), koska .

Jokin jo pitkään äärirajojaan koetellut mitta tuli vihdoin sisälläni täyteen seuraavan ottelun aikana - en halua nähdä enää yhtäkään Stingin (singles-) ottelua. Muistatteko kun sen piti lopettaa Bound for Glory 2009:ssä? Viimeistään tuon jälkeen kaikki Ikonin ottelut ovat olleet tismalleen samanlaisia (eeppistä -matsia lukuun ottamatta): 10 minuuttia turpaan kehän ulkopuolella, pari minuuttia kehässä, stinger splash, scorpion death drop ja se on siinä. Vaihtoehtoisia variaatioita voi hakea death dropin jälkeisellä death lockilla, tai mikäli Stingin pitää hävitä, tulee death dropin jälkeen jokin ihmeellinen härdelli ja vastustajan kusetusvoitto (tehdään kuitenkin selväksi että Stingin olisi kuulunut voittaa, koska paras painija maailmassa tällä hetkellä t: ). Tykkään jopa DOCista melko paljon koska se on virkistävän yksinkertainen ja verenhimoinen badass, mutta ei hän nyt mikään kehäjumala ole - ja melkoinen yliluonnollinen olio vaaditaan, mikäli tästä Legendasta vielä jotain halutaan irti saada. Miksi oi miksi se ei voinut vain pysyä siinä hyvässä GM-roolissaan?

Onneksi kaiken tämän myrtsiyden keskellä main event oli toista maata. Hypevideosta lähtien kovaa työskentelyä ja kaikin puolin viihdyttävää settiä. Ottelun aikana tapahtui paljon pieniä viihdyttäviä spotteja, ja perusrunko oli triple threatiksi harvinaisen yhtenäinen ja toimiva. Ei mikään ikimuistoinen matsi, mutta kaikin puolin hyvä pääottelu, jossa TNA:n tämänhetkiset kolme ykkösnimeä näyttivät, että ovat paikkansa ansainneet.

Chavo & Hernandez vs. Morgan & Ryan *** / vastasi odotuksia
Samoa Joe vs. Mr. Anderson ** / vastasi odotuksia
Chris York vs. Kenny King ***- / alitti odotukset
RVD vs. York **½ / alitti odotukset
Devon vs. Park ***+ / ylitti odotukset
Knockouts Gauntlet **
Daniels vs. Storm ***+ / alitti odotukset
Sting vs. DOC * / vastasi odotuksia
Hardy vs. Aries vs. Roode **** / ylitti odotukset

*** Austin Aries
** Jeff Hardy
* Daniels (promon mitalla Rooden ohi)

[Hellhound]

Total Nonstop Action Presents Genesis 2013 On PPV:

TNA:n PPV vuosi alkoikin sitten Genesiksellä, joka on yksi TNA:n 4:stä Live-PPV:stä tänä vuonna. Samalla Genesis on viimeinen perinteinen yhden kuukauden build upin saanut PPV. Kuinka Genesis onnistui?

1. Matt Morgan & Joey Ryan vs. Chavo Guerrero & Hernandez

- Tag Team mestaruusottelulla aloitettiin. Ryan & Morgan hallitsivat ottelua suurimman osan sen kestosta pieksien alakynteen jäänyt Hernandesia. Ottelun painillinen anti Ryanin & Morganin dominoidessa oli pääasiassa hidasta, mutta laskelmoitua. Hot Tagin jälkeen vauhti sitten hieman yltyikin Chavon päästessä tekemään hieman akrobaattisempia liikkeitä Ryanille. Morgania bookattiin ottelussa hyvin hänen monster rooliinsa mukaisesti. Vaikka ottelu saikin aikaa riittävästi niin valitettavasti siitä puuttui isoilta ja muistettavilta tuntuvat hetket. Toimiva openeri, vaikka ei mitään ihmeempiä nähty.
Arvosana:**+

2. Samoa Joe vs. Mr. Anderson

- Joe vastaan Anderson oli aluksi oikein viihdyttävää brawlaamista niin kehässä kuin sen ulkopuolellakin. Varsinkin Samoa Joen chopit olivat viihdyttäviä. Ottelun suurin käännekohta oli kun Mr. Anderson sai muutaman isomman iskun annettua Joen jalkoihin, jolloin tähän asti tasaisen ottelun painopiste muuttui Andersonin eduksi. Hyvin Anderson sitten monia liikkeitään kohdistikin Joen jalkoihin, vaikka valitettavasti tämä ei ottelun lopetukseen mitenkään vaikuttanutkaan. Vaikka ottelussa ei miesten perusarsenaalin lisäksi montaa erikoisempaa liikkettä nähty niin Andersonin Dropkick ja Joen Suicide Deive toivat hyvää monipuolisuutta muuten niin brawlaamiseen keskittyvään otteluun. Anderson oli ottelussa paremmassa vireessä kuin mitä hän on ollut pitkiin aikoihin.
Arvosana:**½

3. Kenny King vs. Christian York

- Ennen ottelua nähty Kenny Kingin Promo oli hyvä. Kenny King & Christian York pistivät pystyyn jännittävän ottelun, jossa nähtiin niin hyvää brawlausta kuin viihdyttävää high flyingiakin. Ottelu oli koko kestonsa ajan hyvin tasaista menoa, jossa King ja York kumpikin saivat hyvin aikaa aina vuorotellen ottelun hallitsemiseksi. Ottelun liiketarjonta oli hyvää ja siellä nähtiin mm. sellaisia liikkeitä kuten Saito Suplex, Modified Uranage, Half Nelson Suplex ja modified Russian Leg Sweep. Myös Yorkin kehänulkopuolella tehty Spinnig Headscissors variaatio oli oikein näyttävä. Yorkin voitto oli kyllä melkoinen yllätys, koska odotin Kenny Kingin voittavan mestaruuden tässä tapahtumassa, mutta ainahan sen voi säästää, vaikka Britti-Impactiin tai Lockdowniin.
Arvosana:***-

4. Rob Van Dam vs. Christian York

- Kenny King hyökkäsi Yorkin kimppuun heidän välisen ottelun jälkeen, joten York oli kanveesissa, kun RVD teki sisääntulonsa kehään. RVD olisi antanut Yorkille mahdollisuuden luovuttaa ilman taistelua, mutta sisukkaalle Yorkille tämä ei käynyt. Ottelun kantavana tarinana olikin Yorkin sisukas taistelu kivusta ja väsymyksestä huolimatta, kun pitkän ajan indyissäkin suht pienenä nimenä pysynyt York sai vihdoin elämänsä tilaisuuden. Ottelu oli rakennettu niin, että katsojan oli helppo asettua selvästi altavastaajaksi piestyn Yorkin taakse. Tämä olikin tarinansa ansiosta hyvin jännittävää seurattavaa, koska tässä olisi ollut hyvä paikka luoda hieno feel good moment tapahtumalle. Yorkin liikkeet olivat hyvin rakennettuja ottelun tarinan henkeen, joten suurin osa Yorkin liikkeistä oli erilaisia Roll Uppeja, mutta myös yksi tyylikäs Diving Knee Shot nähtiin. TNA jatkoi hyvää työtään Yorkin pushaamisen suhteen hänen häviöstään huolimatta.
Arvosana:**+

5. Joseph Park vs. Devon

- Kuukauden painikoulutuksen saanut Joseph Park lähti Hulksterilta luvan saatuuan heti ristiretkelleen saadakseen kostonsa häntä kaltoin kohdelleesta Ace's & Eights-jengistä. Yleisö suorastaan rakasti tänäkin iltana sympaattista Parkia, jolle rääväsuinen Devon ei antanut yhtään kunnioitusta. Devon vähän aikaa pitikin Parkia täysin pilkkanaan kehässä kunnes Park pääsi yllättämään Devonin voimakkaalla Gutwrench Takedownilla yleisön räjähtäessä suosion osoituksiin. Devonin saatua taas ottelun paremmin hallintaansa hän pieksi Parkia hänelle tyypillisellä brawlaamisella ja suunsoitollaan. Ottelun selvä kohokohta oli kuin Park vaikeuksien kautta löysi tiensä kehäköysille ja teki Devonille murhaavan Second Rope Splashin. Ottelun loppupuolilla nähnyt Parkin kilahtaminen oli edelleen toimiva spotti. Park ja Devon tarjosivatkin oikein viihdyttävän huumorimatsin.
Arosana:**+

6. Knockout Gauntlet Match

- Knockouttien Gauntlet saatiin hyvin käyntiin Tessmacherin ja Gail Kimin kohtaamisella, joka oli samanlaista viihdyttävää painia, mitä heiltä on aiemminkin nähty. Kimin eliminoitua Tessmacherin siirryttiin matsin humoristisempaan osuuteen, kun Gail sai vastaansa ODB:n. Gail onnistui myös eliminoimaan ODB:n ja sen jälkeen ottelun painillinen anti hieman parani Mickie Jamesin tultua ottelemaan, mutta pian Mickie joutuikin Gailin Roll Upin uriksi. Finaali kaksikoksi siis jäivät tuore Velvet Sky ja ottelun alusta asti mukana ollut Gail Kim. Gail Kimin alun yllätyshyökkäyksestä huolimatta Velvet menee ja voittaa ottelun. Nopeatempoinen, mutta aika ennalta-arvattava ottelu, jolla luultavasti lähdettiin rakentamaan jotain monen naisen ottelua Lockdowniin kahden eliminaation tapahtuessa niin, etta selätettävä oli köysissä kiinni/köysien alla.
Arvosana:**

7. Christopher Daniels vs. James Storm

- Christopher Danielsin ja James Stormin välinen #1 Contendership Match lähti hyvin käyntiin toimivalla teknisellä painilla, josta tilaisuuden saavuttua Storm vaihtoi tyyliä hänellä sopivampaan brawlaamiseen. Tosin Daniels ja Kazarian saivat pian tilanteen haltuunsa pienellä kepulikonsteilla. Tykkäsin siitä kuinka Daniels valitsi James Stormilta raajan ja työsti sitä monilla innovatiivisillä liikeillä. Otteluun saatiin mukaan myös oikein hyvä lopputaistelu, jossa nähtiin nopeita ottelun hallitsijan vaihtoja ja isoja liikkeitä. Ottelun lopetus valitettavasti kärsi hieman huonosta kuvakulmasta, mutta muuten STO+Rope Leverage Roll Up kombossa ei ollut valittamista.. Se kyllä olisi jo jotain, jos Daniels vielä menisi Hardyltä voittamaan sen maailmanmestaruuden, vaikka se luultavasti tarkottaisikin AJ Styles feudin jatkumista.
Arvosana:***

8. Sting vs. DOC

- Ottelua edeltänyt hype-video oli hyvä ja onnistui hyvin luomaan sen henkilökohtaisen tunnelman mitä tämä ottelu tarvitsikin. Itse toiminta alkoi jämäkästi kunnon brawlaamisella kehän ulkopuolella ja AA88 tämän käyttikin hyväksi, koska ottelu ei ollut virallisesti alkanut. Valitettavasti tämä ottelu jäi hieman lyhyemmäksi ja olisihan tämä muutenkin hieman kaivannut jotain No Holds Barred tai Street Fight stipulaatiota. Myös TNA:n bookkaus päätös laittaa DOC häviämään tämä ottelu oli mielestäni huono ratkaisu. DOCille tämän ottelun voitto olisi tehnyt uralle todella hyvää, mutta valitettavasti TNA:lle tyypillinen Stingin ylisuojeleminen jatkui. Itse luulen, että Bully Ray on osa AA88:seja ihan, koska se on aina Bully, joka ajaa koko jengin pakoon.
Arvosana:**+

9. Bobby Roode vs. Austin Aries vs. Jeff Hardy

- Illan main eventtinä nähty Triple Threat Elimination Match oli kerrassaan erinomainen ottelu. Ottelu pitkälti rakentui siihen, että heelit eli Roode ja Aries yrittivät yhdessä heikentää Hardyn ja eliminoida hänet ottelusta. Kuten arvata saattoi ei Arieksen ja Rooden tapaisten opportunististen egoistien yhteistyö sopimus kestänyt siihen asti, että Hardy olisi saatu eliminoitua. Ottelussa nähtiin myös monia hienoja spotteja, kuten Hardyn Poetry In Motion toista vastustajaa hyväksi käyttäen, Rooden Poetry In Motion käännytys ja tietenkin oma suosikkini eli Haedyn Doomsday Device Whisper In The Wind -variaatio. Kokonaisuudessaan oikein hyvin rakennettu Triple Threat ottelu, joka toimi oikein hyvin tämän tapahtuman main eventtinä. Toivottavasti tästä jatketaan Lockdowniin Roode vs. Aries heel vastaan heel-feudilla monien facejen oltaessa kiinni AA88 kuviossa. Hardyn taas voisi laittaa pitempäänkin kuvioon Christopher Danielsin ja Kazarian kanssa. Daniels ja Hardy varmasti saisivat aikaan oikein hyvän häkkimatsin. Stipulaatiolla saataisiin myös hyvin estettyä Kazarianin sekaantumis yritykset. Voisiko Christopher Daniels olla TNA:n seuraava maailmanmestari?
Arvosana:****

Genesis oli painillisesti ihan hyvä PPV, mutta mitään kovin muistettavaa siinä ei tapahtunut. Last Of a Dying Breed-PPV:nä Genesiksen pitäisikin nyt olla viimeinen lajiaan ja mukanaan viedä tälläiset filler-PPV:t sukupuuttoon TNA:n osalta. Tervetuloa teema spesiaalit ja isot Impact Zonen ulkopuolella pidetyt PPV:t 2-3 kuukauden build upeilla. TNA:n Genesis päätyi olemaan kokonaisuudessaan tyydyttävä PPV. Arvosana 7.

[What]

Nyt on aika lanseerata maatamullistava uusi malli arvostella ppv:itä. Sivuja lainailtu Sammylta, Kenkulta kuin Ensioltakin, mutta toivon mukaan myös jotain omaa.

Tässä mallissa jaottelen ottelut laatunsa mukaan viiteen eri kategoriaan.

1. Hirmuisen kamalat ottelut (arvosanat DUD - 1,25)
- Hyvin selkeä kategoria. Nämä ovat niitä käsittämättömän huonoja otteluita, joita mietitään vuoden lopussa kun muistellaan niitä hirveimpiä hetkiä.

2. Huonot / Turhat ottelut (arvosanat 1,5 - 2,5)
- Nämä ovat sellaisia matseja, jotka eivät suoranaisesti tarjonneet mitään uutta tai jännittävää, mutta eivät sentään täysin surkeita olleet. Perus tv-ottelut putoavat hyvin usein tänne.

3. Hyvät ottelut (arvosanat 2,75 - 3,5)
- Nyt aletaankin sitten puhua jo varsin mallikkaista matseista. Tällaisiin arvosanoihin vaaditaan jo sitä perussuorittamista pirteämpää settiä ja yleisesti ottaen myös kestoa. Tähän kategoriaan putoavien matsien heikkous on yleensä se, että ne eivät sittenkään onnistuneet tarjoamaan mitään kovin erikoista ja unohtumatonta, vaikka peruslaadukkaita olivatkin.

4. Mainiot ottelut (arvosanat 3,75 - 4,25)
- Nämä alkavat olla jo sellaisia matseja, joita painifanit muistelevat vielä vuosienkin päästä. Noihin arvosanoihin vaaditaan jo uskomattoman paljon. Kestoa, tarinaa, tunnelmaa, innovatiivisia spotteja ja yleisesti ottaen homman "klikkaamista." Yleisesti ottaen näissä otteluissa on kuitenkin jokin yksittäinen heikkous, joka estää nousemisen viimeisen kategoriaan.

5. Superottelut (arvosanat 4,5 - 5)
- Klassikoita, elämää suurempia matseja. WWE:ssä ja TNA:ssa näitä nähdään perinteisesti kalenterivuoden aikana yhteensä alle 10 kappaletta, joinakin vuosina ei edes kourallista. (Esim. vuonna 2010 näitä oli 3) Näihin arvosanoihin yltävät matsit ovat nappisuorituksia, joissa ei ole mitään isompaa heikkoutta. Nämä ovat niitä matseja, joita muistellessakin kylmät väreet liikkuvat selkäpiitä pitkin.

Näillä eväillä lähdetään sitten purkamaan Genesistä.

1. Hirmuisen kamalat ottelut
- Tämä kategoria saa jäädä (luojan kiitos) rauhaan, sillä yksikään ottelu ei sentään näin hirveä ollut.

2. Huonot / Turhat ottelut
- Tänne suurin osa tämän ppv:n annista valitettavasti hujahtaa.

Chavo & Hernandez vs. Ryan & Morgan ei ollut missään nimessä surkea ottelu, mutta siitä löytyi liikaa heikkouksia. Päällimmäisenä se, että meno oli varsin hidasta mylläystä aina sinne loppuhetkille saakka. Tv-matsina ihan hyvä, mutta ei tästä sen lähes botchatun voimapommin lisäksi mitään mieleen jäänyt.

Samoalaisen Joen ja Herra Andersonin matsi putoaa myös tänne. Saimou sen jo sanoikin, näillä miehillä ei vaan "klikkaa" yhdessä, ja jotenkin homma on sellaista vaivaannuttavaa katseltavaa. Oli matsissa kyllä hyviäkin hetkiä, ja pidin tästä hieman enemmän kuin Sammy, mutta varsin mitäänsanomaton kokonaisuus kaiken kaikkiaan.

Yorkin ja Van Damin ottelu oli varmaankin teknisesti ihan jees, mutta täysin aivovammainen alkuasetelma tappoi ottelun jo etukäteen. Eikä tässä muutenkaan ollut mitään muuta kuin se Yorkin (tahattoman?) stiffi polvipotku naamaan.

Devon vs. Joseph Park putoaa myös auttamatta tähän koriin. Jooseppi vetää kyllä roolinsa hyvin, ja on rakastettava ja hauska hemmo, mutta pelkällä spedeilyllä ei kuitenkaan hyviä matseja tehdä. Suurimmalta osaltaan tämä oli auttamattoman kankeaa hossausta ja tyhjänpäiväistä suunsoittoa. Hyviä hetkiä suhteessa huonoihin oli aivan liian vähän. Itse en kokenut tätä millään muotoa "piristysruiskeena."

Gauntlet-matsi oli naisten otteluksi varsin hyvä, ja pienintäkään pelkoa tuonne paskimpaan kategoriaan putoamisesta ei ollut. Ongelma on vaan siinä, että en kykene sietämään gauntlet-stipulaatiota millään muotoa. Siinä ei vaan ole mitään tolkkua, ja suorastaan v***ttaa kuinka näissä yhtä äkkiä painijat sitten kaatuvatkin sellaisiin liikkeisiin, joilla ei normaaliolosuhteissa olisi mitään jakoa kolmeen laskua saada. Gail Kimille tosin suuret rispekti päädystä päätyyn vetämisellä, ja kyllä kaikki muutkin tässä oman osansa hoitivat.

Sting vs. D.O.C. oli koko tapahtuman kamalin ottelu, ja todella lähellä putoamista tuonne sontalaatikkoon. Tympeän kaavamaista perusbrawlaamista. Tässä ei nähty yhtään mitään sellaista, jota haluaisi muistella. Painia kuitenkin nähtiin tasan sen verran, että ei tätä ihan umpisurkeaksi voi väittää.

Hyvät ottelut
Kenny King vs. Christian York oli ihan pätevä (raskaiden) keskisarjalaisten matsi. Kestoa oli sopivasti, erikoisempia muuveja nähtiin ja loppuhetket olivat varsin jännittäviä. Irrotettuna tästä idioottimaisesta voittaja-haastaa-heti-RVD:n-kontekstista voikin sanoa ottelun olleen varsin hyvä.

Stormin ja Danielsin matsi myös putoaa odotetusti tänne. Tässä oli jo selkeästi yritystä ja paljon hyviä elementtejä. Esimerkiksi Kazin managerin lisenssi oli ihan hulvaton lisä matsiin ja kyllähän se painin perustasokin oli varsin laadukasta. Samalla tuo oli myös tämän ongelma, sillä miehet painivat vain sillä hyvällä perustasollaan, eikä sen enempää. Lopetus tuli myös vähän tyhjästä, ehkäpä 2-3 lisäminuuttia olisivat tehneet hyvää. Mutta mukava ppv-tasoinen koitos.

Pääottelu oli selkeästi illan paras, mutta ei niin hyvä, että olisi seuraavaan kategoriaan noussut. Matsi oli bookattu jokseenkin loogisesti ja kolmikosta jokainen tiesi tasan tarkkaan mitä oli tekemässä. Lisäksi tätä oli maustettu myös erikoisemmilla spoteilla, kuten sillä torni Tuulen Kuiskauksella. Ego-Rooden ja Ego-Arieksen kinastelua oli myös hauskaa seurata. Syy miksi tämä ei noussut seuraavaan koriin oli se, että lopetus tuli liian nopeasti ensimmäisen eliminoinnin jälkeen ja oli muutenkin aivovammainen. Austin Aries (jolle maailmanmestaruus on henki ja elämä) menettää keskittymisensä, koska haluaa saada Rooden eliminoinnin omalla tililleen? Toki, tuollainen toiminta tukee miehen "itsepäinen mul**u" gimmickiä, mutta enemmän tuo sai näyttämään A-Tuplan pelkältä idiootilta. Niin ja kyllähän tässä siinä ja rajoilla liikuttiin, että mennäänkö Hardyn kanssa sinne "cena-bookkauksen" puolelle. Siinä kintahalla. Hyvä pääottelu kuitenkin.

Chavo Guerrero & Hernandez VS. Matt Morgan & Joey Ryan (11:31) ** 1/2
Samoa Joe VS. Mr. Anderson (10:45) ** 1/2
Kenny King VS. Christian York (10:14) ***
Christian York VS. Rob Van Dam (5:31) **
Devon VS. Joseph Park (11:18 ) **
6 Knockout Gauntlet (11:48 ) ** 1/4
Christopher Daniels VS. James Storm (13:25) ***
D.O.C. VS. Sting (5:55) * 1/2
Austin Aries VS. Bobby Roode VS. Jeff Hardy (20:22) *** 1/2

*** Austin Aries
** Bobby Roode
* Jeff Hardy

Yhteenveto: Hurraa-huudot ovat vähissä tämän kanssa. Pääottelu oli ainoa, joka etukäteen kiinnosti kunnolla ja täysin sen varassa tämä koko tapahtuma oli. Toki, se oli ihan hyvä matsi ja silleen, mutta pelastaakseen koko ppv:n sen olisi pitänyt olla ihan huikeata menoa. Matsien keskiarvoksi sain 2,47, joten kokonaisuutena voi todeta että yhteen adjektiiviin tiivistettynä ppv oli huono.

[Panu5]

Koko PPV:n arvionhan voi sisällyttää tuohon Whatin arvion viimeisen lauseen kolmeen viimeiseen sanaan: "ppv oli huono". Enpä ole hetkeen muistanut nähneeni noin tylsää ja mitätöntä PPV:tä, lukuunottamatta Main Eventiä, jossa oli yrityksen makua. Eipä yksi ottelu siltikään pelasta muuten niin hajanaista kokonaisuutta. Koko tapahtumassa ei ollut mitään koukkua, johon katsojana olisin voinut tarttua vaan ilta eteni tahmaisesti kohti liian ilmeistä Main Eventiä. Liian ilmeinen siksi, koska muut ottelut eivät todellakaan olisi ansainneet olla illan kohokohtana kuin tämä, sen verran huono tarjonta oli. Yleensä minulla ainakin mielenkiintoa lisää PPV:issä se, ettei voi olla täysin varma mikä valitaan pääotteluksi ja todellinen marssijärjestys selviää vasta PPV:n edetessä. Minulla ei varsinaisesti ole mitään sitä vastaan, että yhtiön päämestaruus on lähes väistämättä PPV:n vetonaula, mutta mitäs jos joskus vaikka joku kahden miehen kauna on niin valtava, että sen selvittämiseen tarvitaan pääottelun paikka? Mielelläni näkisin näissä tapauksissa TNA:n mestaruusottelun jopa puolessa välissä korttia, joten saataisiin mielenkiintoisen epätasainen kiinnostuskäyrä. Nyt se oli vain sellainen, että rämpi pohjamudassa, kunnes kliimaksi eli Main Event tuli. Joseph Park vs. Devon kiinnosti semisti vielä tuohon päälle, mutta shokkiarvo jäi varsin pieneksi ja saamme luultavasti odottaa vielä aika kauan ennen kuin jotain kuvioita edistävää ässäkasien ja Stingin välillä tapahtuu.

Tuli pötkö viestistä, mutta sehän vain kuvaa TNA:n tuotetta tällä hetkellä. TNA:n viihdyttävyys tosin kyllä muistuttaa välillä ihmisulosteen eri muotoja: joskus tulee tasaista ja ihan mukavaa tavaraa, joskus taas ollaan ihan ummessa.

[Kenitys]

Jes, tein sen. Vuoden 2013 ensimmäinen ppv katsottuna. Toivon mukaan tämä on alku sille vuodelle, jolloin todella saan katsottua kaikki vuoden ppv:t. Tavoitetta helpottaa ainakin se, että ilmeisesti TNA on luopumassa suurimasta osasta ppv:eitään. Niin ja toivon mukaan ppv:eiden taso myös nousee huomattavasti, sillä ainakin TNA:n osalta vuosi lähti käyntiin täsmälleen yhtä vaisusti kuin viime vuonnakin. Paikoitellen ppv:n katsominen tuntui ihan oikealta suorittamiselta. Ei ole mainittavasti kehuttavaa ollut näissä Genesiksissä viime vuosina. Royal Rumblellakin on varaa parantaa aika paljon viime vuodesta. Toivottavasti se onnistuu tätä tapahtumaa paremmin.

Genesiksen suurin ongelma oli juuri se mitäänsanomattomuus, josta Panu5 tuossa ylempänä juuri puhuikin. (Varauksella) ME:tä lukuunottamatta tässä ei ollut yhtään mitään, mitä muistelisin jälkeen päin tai mikä tuntuisi jotenkin erikoisen kivalta. Tylsää, vaisua ja pliisua. Ei kovin hyvä vaikutelma TNA:sta. Onko hommassa yhtään mitään järkeä, jos Christopher Danielsin ja James Storminkin kaltaiset firman isot ja taitavat nimet (joita olen pitänyt oikeasti parhaimpina tyyppeinä koko rosterista) vetävät keskenäisen ppv-ottelun rutiininomaisesti yrittämättäkään nostaa ottelun tasoa tavanomaista korkeammalle? Onko Christopher Daniels todella tuon taidonnäytteen perusteella sen Saimoun suuresti toivoman kunniamestaruuskauden arvoinen? Ei minun mielestäni.

Arvostelusysteemini ja listaustyylini on sama kuin viime vuonnakin. Listaan siis ottelut parhaasta huonoimpaan. Päätin jatkaa samalla tyylillä, jotta pääsisin joskus loppuun asti. Toisaalta en tiedä, onko minun järkeä kirjoitella vajaan viikon takaisestakaan tapahtumasta enää kovin paljon, koska What ihan oikeasti tiivisti kaiken, mitä halusin sanoa. Helkkari soikoon, Whatin arvosanatkin kaikille otteluille ovat aivan identtiset omien kanssani! Tai no joo, minä annoin yhden neljäsosan enemmän naisten Gauntlet Matchille, mutta annetaan se kauneusvirheenä anteeksi, koska en itse käytä arvosteluissa neljäsosia.

Olisi jännittävää kuulla, onko Whatin näkemys tästä otteluiden paremmuusjärjestyksestäkin sama. Ehkä minun ei tarvitsekaan katsoa kaikkia tämän vuoden ppv:eitä, jos vain voin lukea Whatin arvostelut ja luottaa siihen, että olen samaa mieltä.

1. Jeff Hardy (c) vs. Austin Aries vs. Bobby Roode - TNA World Heavyweight Championship - ***½
Illan paras ja kaunein. Olisi voinut yltää jopa huippuottelun tasolle, jos lopun sekoilut olisi jätetty pois. Mikä se ihmeen sähläys Rooden eliminoinnin jälkeen oli? Muutenkin koko eliminointi oli buukattu vähän tylsästi. Enkä tykännyt siitä Ariesin turhasta kitinästä, vaikka se sitten kuuluisikin hahmoon. Ja tosiaan, toinen eliminointi tuli liian nopeasti. Kaikesta huolimatta hieno ottelu, ja erityisesti se Whisper In The Wind oli tosi ovela spotti.

2. Christian York vs. Kenny King - TNA X Division Championship Tournament Final Match - ***
Hiukan oli tämä pettymys. Odotin mielenkiinnolla, millaisiin otteisiin tämä vuoden 2012 Christian York yltäisi kaikkien pimennossa olemiensa vuosien jälkeen. Ainakaan tämä ilta ei vakuuttanut mitenkään erityisen paljon. Eipä siinä, oli tämä silti ihan mukava ottelu ja oikein kivaa katsottavaa. Silti vähän rutiininomaista ja ei millään tavalla kekseliästä, mitä aina toivoisin X Divarilta.

3. Christopher Daniels vs. James Storm - TNA World Heavyweight Title Shot - ***
No tästä sanoinkin kaiken jo edellä. Jos kavereita ei kiinnosta muuta kuin vetää perus rutiiniveto ppv:ssä, huonosti on asiat. Toki kivaa on se, että rutiinivetokin riittää hyvään otteluun. Harmillista taas on se, että paljon parempaankin olisi varmaan rahkeita.

4. Chavo Guerrero & Hernandez (c) vs. Joey Ryan & Matt Morgan - TNA Tag Team Championship - **½
Ja rutiininomaisuus sen kuin jatkuu. Tämä otteluhan oli kuin suoraan repäisty jostain "Näin ottelet kivan ja yleisön mukaan kiskaisevan opener-ottelun" -opaskirjasta. Ikävä kyllä kaikki omaleimaisuus ja tunnelma oli siinä kirjaa lukiessa unohdettu, ja lopputuloksena oli kohtaaminen, joka on nähty tuhat kertaa aikaisemminkin. Jos tämä on sitä, mihin Joey Ryan pystyy TNA:ssa, en ole kovin vakuuttunut.

5. Gail Kim vs. Miss Tessmacher vs. ODB (c) vs. Mickie James vs. Velvet Sky - Gauntlet Match for the TNA Knockouts Title Shot - **½
No tässä oli se yksi eroava mielipiteeni Whatin kanssa. Minusta Gauntlet Match (samoin kuin Tag Team Turmoil) on kiva ottelutyyppi - edellyttäen siis, että sitä käytetään vain harvoin. Minä en ainakaan ole nähnyt näitä vielä liikaa, joten tykkäsin kyllä. Samoin tykkäsin Gailin otteista, ja kyllähän nämä muutkin (Velvetiä lukuunottamatta) hyvin oman roolinsa hoitivat. Kaikin puolin siis viihdyttävä naisten ottelu ja selvästi illan positiivimpia yllätyksiä, vaikka lopetus oli hiukan laimea.

6. Samoa Joe vs. Mr. Anderson - **½
Rutiininomaisuuden toistamisesta alkaa tulla jo tätä arvostelua kirjoittaessa rutiini, mutta en pysty nyt mihinkään muuhunkaan. Kiva yritys äijät, mutta pitäisiköhän teidän koittaa keksiä jotain uutta? Joe ja Anderson ovat kaksi malliesimerkkiä paikoilleen jämähtäneistä paikoista. Harmi, koska tykkään Andersonista.

7. Rob Van Dam (c) vs. Christian York - TNA X Division Championship - **
Tämä nyt oli illan pahin pettymys. Olisi varmaan sittenkin pitänyt äänestää RVD vuoden huonontuneimmaksi, jos se ei nykyisin pysty tätä parempaan. Liian lyhytkin tämä oli, mutta se tietenkin johtuu siitä, että Yorkin piti otella kaksi ottelua putkeen. Äh, aika vaisua menoa.

8. Devon (c) vs. Joseph Park - **
Höhö, tämäkö oli se illan piristysruiske? Ainiin, mutta Devon. En siis ymmärrä sitä vielä vuonna 2013:kaan. Enkä ilmeisesti Joseph Parkiakaan. Joo, on se sympaattinen hahmo ja yleisö tykkää siitä, mutta nuo piirteet eivät tee tyypin itseään toistavista ja tympeistä painiotteista yhtään parempia. Ottelulliselta anniltaan tämä oli aika vaisu, ja pelkästään se oma huumoriarvo pelasti samalta arvosanalta kuin illan huonoimmalla ottelulla.

9. DOC vs. Sting - *½
Jaa, Sting painii vielä vuonna 2013? Ja ottelun runko ei ole muuttunut mihinkään viimeisinä vuosina? Kukapa olisi uskonut. Leikkikaveriksi oli tällä kertaa saatu Luke Gallows, joka näytti uskottavalta pahikselta, kunnes intoutui halailemaan kehäkulmausta ja tippumaan eläkeläisen Scorpion Deathdropiin. Ottelun parasta antia oli Stingin kaljuuntumisen seuraaminen.

*** Austin Aries
** Jeff Hardy
* Bobby Roode

Hehe, tämäkö siis oli yksi TNA:n nykyisistä "pää-ppv:eistä"? Pahalta vaikuttaa. Tämä oli ME:n ansiosta vain Kehno, joten jotain on parasta tapahtua ennen seuraavaa kertaa - miloin se sitten lieneekään.

[Coca]

Olipahan muuten pettymys nähdä tuomarin iskevän kätensä mattoon kolmannen kerran kunkun hartioiden koskettaessa maata noinkin laimeissa merkeissä. Oltaisiin nyt edes kehitelty jotain kepulikonstein voittamista tai menon pysähtymistä jonkun järisyttävän spotin seurauksena. Jäbä ponkaisee itsensä pystyyn ties minkä German Suplexien jälkeen, mutta kaatuu Yorkin lyssähdettyä laiskasti tämän päälle? Come on! Kai tämän tarkoituksena oli sitten vain antaa myös Yorkille se PPV-tason kohtaaminen RVD:n kanssa. Harmi vaan, että yksi tähdenlento taisi katketa tähän tappioon. Kauhulla availen shown jälkeisen impactin.

Entäpä ottelun jälkeinen niitti sitten? Oliko tämä nyt heel-turn? TNA on onnistunut häivyttämään selvän jaon facejen ja heelien välillä niin hyvin, että kysymykseen on kovin vaikeaa vastata ainakaan vielä.

X-Div-häröilyn lisäksi en jaksanut katsastaa PPV:stä mitään muuta kuin Joseph Parkin kehädebyytin. Ihan nauratti miten hyvin yleisö jaksoi sympaattista ihrakasaa tukea. Dope!

[enska]

Olen valmis, veli, yrittämään PPV-rankkausta uudestaan. Arvosteluasteikkonani käytän TEW:stä tuttua A–F-asteikkoa ja ottelut arvostelen viihdyttävyyden – en laadun – perusteella.

Joey Ryan & Matt Morgan vs. Chavo Guerrero (c) & Hernandez (c) – TNA World Tag Team Championship
Matt Morgan on kamala painija vakavasti otettavana hahmona. Omituisena Hulk Hoganiin hurahtaneena raivohulluna hän sen sijaan viihdyttää nautinnollisesti. En tiedä, mihin syntiseen taivaaseen tämä TNA:n DNA:n ja :n välinen draama meidät vielä kuljettaa, mutta toivon, ettei se trippi loppuisi koskaan.

Tässä ottelussa parasta (ja kauneinta) oli se, että Morganin ja Hernandezin suurenmoinen saaga sai jälleen kerran jatkoa. Erityisen henkeäsalpaavan kaksikon kaksintaistelusta teki Morganin elehtiminen; mies otteli kuin Giant Gonzales konsanaan. (Myöhemmin kävi ilmi, että tämä johtui Morganin selkävaivoista, joita uhmaten mies siis oli Impact Zonelle urhoollisesti saapunut.) Viihdyttävänä hetkenä pidin myös sitä, kuinka Hessu junttasi Joey Ryanin vaarallisesti kanveesiin. Morganin ja Ryanin suhdetta syventänyt matsinjälkeinen kohtaus maistui mansikkaiselta. Yllättävän piristävä opener-matsi ottaen huomioon, että siinä ottelivat Chavo Guerrero ja Hernandezin Hessu. B-

Samoa Joe vs. Mr. Anderson
Tämä ottelijapari lienee liskodiskojeni luomus. Joe ja Anderson ovat painijoita, joita en pysty muutoin kuin pakon edestä katselemaan, ja sen lisäksi ottelu oli tylsä singles-matsi vailla (edes) tyydyttävää pohjustusta. The Artist Formerly, And, Well, Still, Known As Mike Knox toi messiaanisella ilmestymisellään otteluun edes pikkasen maustetta, mutta pelkästä Knoxista ei ollut tätä tuhoontuomittua matsia pelastamaan. Järkyttävän väritön ja hengetön ottelu. D-

Christian York vs. Kenny King
Tyler Reksin näköinen 90-luvun lopun reliikki-ihminen, Christian York, voisi kenties olla semi-huvittava ukkeli esim. keski-iän kriisistä kärsivänä surkuhupaisana ikiteininä, mutta tällaisena Vahvana, Vakavana & Vankkana Taistelijana® tämä rasvainen never-been ei ole ainakaan vielä tietään sydämeeni löytänyt. Yorkin tilannetta ei helpota laisinkaan se, että miekkonen on myös ottelijana mitäänsanomaton heppu.

Kenny King on toinen, joka on kipeästi uutta hahmoa (tai nykyiseen sellaiseen tehtäviä muutoksia) vailla; tällä hetkellä mies tuntuu pelkältä köyhän miehen Shelton Benjaminilta eli taitavalta mutta kuivalta painijalta. Näistä aineksista saatiin luotua pahanmakuinen drinkki, joka ei tuntunut loppuvan sitten millään, ja kun se lopulta loppui, se jätti suuhun kitkerän maun. D+

Christian York vs. Rob Van Dam (c) – TNA X-Division Championship
Rakastan RVD:tä. Rakastan RVD:tä siksi, että hän on niin ristiriitainen olento, heel facen asussa. Kunnon egoistinen kusipää, joka intoutuu usein hyväilemään verbaalisesti itseään eikä suostu jobbaamaan uuden sukupolven painijoille. Ylimielinen ihmishirviö, joka on kuitenkin jollain oudolla tavalla sympaattinen näky – ja aina pilvessä.

Tämän vuoksi nautin tästä absurdista ottelusta antaumuksella. Kuinka julma voi ihminen olla? Sankarillisena mestarina ja kouliintuneena veteraanina RVD:n olisi olettanut anovan toveriltaan :lta sitä, että York olisi saanut luvan otella häntä vastaan vasta sitten, kun tämä on 100-prosenttisesti kunnossa. Avantgardistisessa juonenkäänteessä Van Dam teki toisin, ja pian Yorkin oli jatkettava raadollista kärsimystarinaansa "face-mestarin" kynsissä. Hyvin, hyvin hämmentävä ja sen vuoksi hulvaton matsi, joka palautti PPV:hen huumoria mälsähköjen Anderson–Joen ja King–Yorkin jälkeen. B-

Devon vs. Joseph Park
Tämä sen sijaan epäonnistui koomisuudessaan. Ainut hauska kohta oli se, kun Devon polvistui kanveesiin, ja sekin vain siksi, että Saimou letkautti tilanteesta kammottavan vitsin. Park on edelleen freesi ja viihdyttävä ukko, ja Devonia fanitan kuolemaani saakka, mutta eipä tämä traaginen taisto nyt maksu-tv:n veroista viihdettä ollut. Matsi oli simppelisti sanottuna liian pitkä ja hidastempoinen. D+

Gail Kim vs. Ms. Tessmacher vs. ODB vs. Mickie James vs. Velvet Sky – Knockout Gauntlet Match
Tässä oli tapahtuman toinen absurdi ottelu. Klassinen kertomus "sankarin matkasta" oli käännetty päälaelleen; sankari oli tarinan antagonisti ja loppuvihollisena sankarin tiellä seisoi sen protagonisti. Eikä protagonisti edes tästä huolimatta voittanut antagonistia ratkaisevasti. @__@ Melkoinen mind fuck -matsi, joka saa kiitosta hämmentävyydestään mutta miinusta ennalta arvattavasta ja huonosta voittajastaan. Velvet Sky ei kiinnosta yhtään. D

Christopher Daniels vs. James Storm
Ei kiinnostanut yhtään. Laadullisesti ja tunnelmallisesti keskinkertainen kohtaaminen, josta en näin viikon jälkeen muista melkeinpä mitään. Danielsin voitto lämmitti sydäntä, mikään muu ei. Tämä olisi pitänyt otella Impactissa eikä PPV:ssä. Danielsin ykköshaastajuuden ansiosta ottelu ansaitsee yhtä kaikki c-kirjaimella alkavan arvosanan. C-

D.O.C. vs. Sting
Laadullisesti varmasti kamala ja tylsä matsi, mutta kaikki se hajoilu, mitä "maailman parhaimman nykypainijan" (eli tietysti Stingin) olemassaolo meissä kaikissa synnyttää, antaa Hulksterin ja Dixien synnit anteeksi. Sting on nuorilta painijoilta valokeilan varastavana ja röyhkeästi ylihypetettynä ja -arvostettuna muumiona tahattomasti eeppinen ikoni, joka kaiken lisäksi palaa jokaisessa segmentissään ja ottelussaan TNA:han. Aces and Eights -syöpä alkaa olla jo siinä pisteessä, että se huvittaa kuin huonot vitsit kauheassa krapulassa – on niin väsynyttä, ettei enää jaksa reagoida tilanteeseen muuten kuin apaattisesti hörähdellen.

Kyllä minä haluan saada lisää Stingiä suoniini. C+

Austin Aries vs. Bobby Roode vs. Jeff Hardy (c) – TNA World Heavyweight Championship
Tämä oli PPV:n ainut ottelu, joka toimi todella. Hardy on yksiulotteisuudestaan huolimatta hyvä painija silloin, kun saa Ariesin kaltaiselta superpainijalta apua, ja Rooden ja Ariesin kinastelu on kullanarvoista viihdettä. Tällainen vähän kevyempi setti on erittäin tervetullutta etenkin Roodelle, joka alkaa jo olla vähän nähty näky haudanvakavana käärmesydämenä. Lopun Twist of Fate yllätti innovatiivisuudellaan. Pätevä muttei maailmoja mullistava matsi. B

Genesiksen arvosana: C-

[Juge]

Tapahtuma tuli katsottua tuossa viikonloppuna, ja nyt voisi jotain mietteitä kirjoitella..


Tag Team match for The TNA Tag Team Championship
Joey Ryan & Matt Morgan vs. Hernandez & Chavo Guerrero (c)
Ihan kiva matsi, samaa tasoa kuin Final Resolutionissa, mutta nyt puhtaalla lopetuksella. Mitäpä tästä nyt muuta sanoisi, ei mitään mieleenpainuvaa, sellaista TNA:n perus-tagmeininkiä.
Voittaja: Hernandez & Chavo Guerrero (Chavo Pinned Joey Ryan after Frog Splash)
Arvosana: ***-

Singles match
Samoa Joe vs. Mr. Anderson
Matsi oli kuin löntystelevä kameli. Hitaasti etenevä, mutta vei turvallisesti perille asti. Andersonin voitto oli odotettu, jospa hän saisi taas vähän nostetta uralleen. Perussettii.
Voittaja: Mr. Anderson (Pinned after The Mic Check)
Arvosana: **½

X-division Tournament Final (Winner will face Rob Van Dam for the X-division Championship later tonight)
Christian York vs. Kenny King
Hyvä vauhdikas X-divarin ottelu. Äijät saivat parhaan irti toisistaan ja kemiat synkkasivat. Muutama hieno high-flying liike, pari hienoa counteria, hienoja liikkeitä koko ottelun. Matsi sai vielä kivasti aikaa, ja miehet käyttivät sen kyllä hyväkseen.
Voittaja: Christian York (via Inside Cradle counter)
Arvosana: ***+

Singles match for the X-division Championship
Christian York vs. Rob Van Dam (c)
Tuskin olen ainut, jonka mielestä tämä matsi oli hölmössä, tai suorastaan typerässä paikkaa. Heti edellisen matsin jälkeen? C'mon hei, oikeesti? Ajattelin, että nyt Yorkista tehdään sitten kova nimi, ja hän voittaa tämän jollain supermovella tai -counterilla, mutta tässä mentiinkin perinteisen kaavan mukaan. Matsin pituudesta ja RVD:n selvästä, ja toisaalta myös ymmärrettävästä, hallinnasta huolimatta tästä saatiin kuitenkin ihan viihdyttävä ottelu.
Voittaja: Rob Van Dam (Pinned after Five-star Frog Splash)
Arvosana: **

Singles match
Devon vs. Joseph Park
Viihdyttävä koitos saatiin tästäkin aikaan. Jooseppi näki punaista ja Abyssin raivo valtasi hänet. Luulin jo että Puisto korjaa voiton, mutta sitten hän yhtäkkiä heräsikin ja Devon nappasi halvan voiton. Painin saralla tätä ottelua on vaikea arvostella, joten tähdet tulevat viihdyttävyyden mukaan.
Voittaja: Devon (via Roll-up)
Arvosana: ***-

#1 contenders Gauntlet match for the TNA Knockouts Championship
Gail Kim vs. Miss Tessmacher vs. ODB vs. Mickie James vs. Velvet Sky
Toimiva ottelu. Jäi selvästi positiivinen maku suuhun. Nähtiin paljon ihan toimivaa naispainia. Voittaja ei ollut yllätys.
Voittaja: Velvet Sky (Last eliminated Gail Kim via In Yo' Face!)
Arvosana: **+

Singles match (Winner will get a championship match against TNA World Heavyweight Champion on January 24th Impact)
Christopher Daniels w/ Kazarian vs. James Storm
Odotetusti hyvä ottelu, kun on kaksi näinkin kokenutta ja taitavaa painijaa vastakkain. Loppu oli todella hyvää settiä, nähtiin monta hienoa liikettä ja counteria. Huippumiestin huippumatsi.
Voittaja: Christopher Daniels (Pinned after STO with legs on the ropes)
Arvosana: ***½

Singles match
DOC vs. Sting
Tällainen perus tv-tason ottelu. Lyhyt ja lopputulokseltaan helposti arvattavissa. En enää edes muista että tulivatko Ässäkasit ottelun jälkeen voi olla, tai voi olla olemattakin.
Voittaja: Sting (Pinned after Scorpion Death Drop)
Arvosana: **

Three Way Elimination match for the TNA World Heavyweight Championship
Austin Aries vs. Bobby Roode vs. Jeff Hardy (c)
Kirkkaasti illan paras ottelu. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita joka lähtöön. Hardyn rooli nyt oli mikä oli, kun mies tuntuu osaavan sen 5 liikettä. Aries ehdoton tähti, mutta Roodekin veti tosi hyvin, taidettiin nähdä miehen kaikki neljä finisheriäkin Saas nähdä syyttääkö Roode eliminoinnistaan Ariesia.
Voittaja: Jeff Hardy (Last eliminated Austin Aries via The Swanton)
Arvosana: ****+



Eipä tästä hirveästi valitettavaa jäänyt, paitsi tuo ykköshaastajuusmatsin jälkeen heti käyty RVD-York. Myöhemmin oteltuna se olisi ollut takuulla parempi, ja nostanut PPV:n arvosanaa. Ihan hyvä PPV kokonaisuudessaan, ei pettänyt odotuksia. Voisi sanoa jopa solidiksi PPV:ksi.


TNA Genesis: 2.80556 ~ ***-