Juu mainio show ja silleen. GWF:n ppv:n aikarajan vuoksi tapahtuma oli vähän liian lyhyt tai siis oikeastaan liian tiivis. Pari matsia vain kärsi lyhyydestä, mutta ehkä tässäkin threadissa esiin tullut ähky olisi vältetty rauhallisemmalla tahdilla. Jos väliin olisi mahtunut pari videota enemmän ja parin viime vuoden tapaan olisi nähty vähän erikoisempia sisääntuloja, jolloin ei suoraan kiirehdittäisi matsista toiseen. Yllätyn jos tämä ei ole vuoden paras show. Arvasin oikein että Ibushi vs. Nakamura on vahvin ehdokas illan parhaaksi matsiksi, mutta en uskonut sen olevan näin hyvä. Tykkäsin hirveästi ja ihmettelen kovasti jos joku matsi on tänä vuonna parempi. Voittajaveikkaukseni meni puoliksi ihan pieleen, mikä on ihan hyvä juttu.
Suunnilleen ensimmäistä kertaa promootiota katsovien kommentit tapahtumasta ovat olleet ihan kiehtovia. Olen huomannut sen eron alertin ja muun maailman kommenttien välillä, että alertissa ollaan enemmän tottuneita WWE:n tyyliin, kun taas muualla ollaan nimenomaan ilahtuneita että tämä on kaikkea muuta kuin WWE:n tyyli. Normaalia kai kumpikin suhtautuminen.
Lance Archer selvästi koko tapahtuman huonoin painija, enkä ymmärrä mitä hän siellä teki.
Archer oli New Japaniin tultuaan tosi tylsä ja promootion huonoin painija, mutta on DB Smithin kanssa muodostanut ihan hyvän tiimin ja siinä ohessa kehittynyt paljon. Tässä ei ehkä näyttänyt juuri mitään. Saman matsin Shelton Benjaminia taas sanoisin mieluummin ihan turhaksi. Hän on MVP:n kanssa viime vuosien ehkä pahin esimerkki ulkomaalaispainijasta, joka ei kehittynyt näiden huippujen seurassa tippaakaan. Päin vastoin. Tässä matsissa hän oli ok kun teki sen yhden hyvän spottinsa.
Karl Anderson on mieletön. Yksi parhaista isoista miehistä maailmassa Cesaron ohella mielestäni
Andersonin salaisuus onkin se että hän ei ole iso
. Parhaimmillaan ihan mieletön kyllä. Harmi kun sitä puolta ei ole Bullet Clubin aikana taidettu nähdä ikinä.
Jotenkin WWE osaa usein suhteuttaa niin että kahta todella kovaa matsia ei ole koskaan putkeen ja näin fanit saavat hetken sulatella. Voi toki olla nimenomaan tottumiskysymyskin.
WWE:n popkornimatsi on minusta todella typerä juttu. Etenkin kun se on yleensä joku divojen mestaruusmatsi joka polkee niitä kuvioita entisestään. Tottumiskysymyksenä tätä pidänkin. Tottumisena WWE:n tyyliin siis. Tosin kuten aluksi sanoin, niin rauhallisempi tahti olisi ollut hyväksi tässäkin ja matsien välillä olisi voinut olla viitisen minuuttia enemmän aikaa.
Itseäni mietitytti myös se Rainmaker -kommentti Strikerilta, Goner voinee kertoa puhuiko Striker potaskaa?
Tässä olen nyt vähän epävarma. Ihan kuin kuvittelisin jonkun joskus selvinneen Rainmakerista, mutta se saattoi olla pitkän odottelun jälkeen tai siinä oli jotain muuta hämärää tai sitten sitä ei tapahtunut. Ja sekin olisi korkeintaan yksi kerta. En siis muista varmasti, mutta olettaisin että Striker kyllä sanoi oikein.
Mutta eikö olisi hieman fiksumpi ratkaisu NJPW:ltä laittaa subit noihin kaikkiin ennaltanauhoitettuihin osioihin?
NJPW ei tehnyt tässä mitään englanninkielisen version hyväksi. Jarrett sopi luvasta näyttää ppv jenkeissä GWF:n nimissä ja hoiti kaiken sen suhteen. NJPW antoi heille kuvan ja päästi selostajat kehän laidalle, ei juuri muuta. Ihmettelin kyllä myös kun ei tekstitystä ollut. Se on kuitenkin GWF:n asia, johon toivottavasti panostavat ensi kerralla.
Kaikki ne poskille läpsimiset sun muut vastaavat olivat jotenkin kummallista minulle; isot miehet käyttävät naisille niin ominaista bitch slapiä keskellä matsia aivan kuin se olisi lyönti.
Kuten aiemmassa vastauksessa vähän sanottiin, niin on sellainen juttu kuin säännöt. Jossain promootioissa säännöillä ei ole väliä, mutta joissain on.
Erityisesti Suzukin ja Sakuraban matsissa olennaista on myös heidän taustansa. Esim. Suzuki oli perustamassa mma-promootio Pancrasea, jossa nyrkillä ei saanut lyödä. Niin ei saanut tehdä myöskään UWF:ssa, jonka sääntöihin tämä matsi perustui. Jenkeissä kansan ajatus taas oli, että oikeassa tappelussa lyödään nyrkeillä, ja mm. siksi Japanin tyyli ei hyvän alun jälkeen kasvattanut siellä suosiotaan 90-luvulla. Nyrkkien ollessa kiellettyjä lyötiin avokämmenellä. Se sattuu vitusti kun tekee oikein. Ja jos sellaista iskua käytetään mma:ssa niin se on oikea isku. Lisäksi hanskoja ei käytetty, joten avokämmen oli lyöjälle itselleen nyrkkiä huomattavasti turvallisempi ratkaisu.
tarinankerronta ei ollut niin vahva ja selkeä.
Tarinankerrontahan on matseissa ihan ylivomaisesti vahvempaa kuin vaikka WWE:ssä. Ei se niin selkeää ole, jos ei tunne taustoja eli ei tiedä mitä katsoa. Eikä ole selkeää kun selostustiimi on tuollainen. JR:n ei voi olettaakaan huomaavan näitä asioita. Kommentaattorin pitäisi olla asiantunteva ja tällaiset huomaava, ja vaikka Striker oli tässä tapahtumassa aivan ok, niin häneltä meni moni juttu ohi.
Mutta tuo ottelutyyli on kovin mielenkiintoinen ja olisi ihan mukavaa seurattavaa, mutta liian monta tämänkaltaista matsia tuottaa ähkyn tunteen.
WWE:ssä on mielestäni paljon laajempi skaala erilaisia tyylilajeja, vaikkakin se skaala saisi sielläkin olla paljon laajempi.
Ymmärrän että kokonainen tapahtuma vieraita tyylejä voi olla verrattain raskasta katsottavaa. Ihan normaalia aluksi.
Mutta ovathan painijoiden tyylit tässä keskenään ihan erilaisia etenkin verrattuna johonkin WWE:hen, jossa suunnilleen jokainen painii ihan samalla tyylillä ja on muutenkin ihan samanlainen. Ainoat pienet poikkeukset WWE:ssä kun ovat alunperin muualla oppinsa saaneet, joita on koko ajan vähemmän.
Onko tag-divarin tila tosiaan se, että junioreissa gaijinit vetävät hengettömiä spotfestejä ilman intensiivistä indy-yleisöä, ja isoissa miehissä parasta tarjontaa edustavat kaksi todella tylsän vaikutelman jättänyttä tiimiä?
No ei ihan, mutta ei paljoa parempi. Junioreissa isojen tapahtumien matsit ovat toissijaisia ja vähän hengettömiä, mutta ei ihan näin spotfestejä. Pienien tapahtumien matsit ovat ainakin Korakuen Hallissa innokkaamman ja junioriystävällisemmän yleisön edessä yleensä persoonallisempia (en tiedä mikä on sopiva sana ...ei ainakaan hengellinen), mutta niidenkään tehtävänä ei ole olla huippumatseja, vaan ne ovat yleensä kevyempiä ja humoristisempia. Heavyweighteissä kuvio pyöri pitkään huippusuositun ja legendaarisen TenKojin ja KES:n ympärillä kyllästymiseen saakka. Sitten syntyi Andersonin ja Gallowsin tiimi, joka ei ole tehnyt mitään. Goto ja Shibata ovat kyllä yksinään niin mahtavia, että luotan heidän parantavan otteitaan tiiminä. Myöskin NOAH-kuvio piristänee. Eli siis jr-tag-kuviot ovat olleet tällaisia, mutta heillä ei ole toivoakaan, koska nämä vyöt ovat vähiten tärkeät. Heavyweight-tag-kuviot saavat kyllä muuten ihan kohtuullisen roolin midcardissa, mutta bookkaus ei aiemmin pitänyt kuvioita tuoreena ja nyt taas painijat itse eivät ole vakuuttaneet. Junioreiden ja heavyweightien tiimien sekoittaminen ei onnistu, koska kulttuuri on sellainen että heavyweightien on voitettava.
Eniveis, laittakaahan nyt vinkkiä, mistä voisi alkaa helpoiten NJPW:tä seuraamaan?
Joo kuten sanottiin, niin NJPW World on se paikka. Toivottavasti kokeilet. Nyt just tilaamalla näkee ekan kuukauden aikana 7 eurolla monta tapahtumaa vaikka livenä. Pari Fantastica Manian show'ta tässä viikonvaihteessa, seuraaviin ppv:ihin valmistavan Korakuen Hallin show'n 1.2., ja seuraavat 2 ppv:tä, joita tähdittää Nakamura vs. Nagata ja Tanahashi vs. AJ Styles. Ja kaupan päälle saa mainion arkiston, josta voit katella vaikkapa 71 Satoshi Kojiman matsia.
Tämän Wrestle Kingdomin ppv-menestyksestä ei ole vielä tietoa. Nyt puhutaan, että jos ppv-kokeilu on ollut kannattava, voisi seuraava GWF:n Yhdysvalloissa näyttämä ppv olla Invasion Attack huhtikuussa. Yksi säästökohde voisi olla selostuksen tekeminen studiossa jenkeissä. Eipä näitä selostajia edes näytettykään. Sitä odotellessa kannattaa japania pelkäävienkin katella edes AXS TV:n viikottaisia jaksoja, jossa Mauro Ranallo ja Josh Barnett ovat lopulta aika selvästi parempia kuin JR ja Striker.
)
