TNA Sacrifice 13.5.2012

[MR.Off Topic]

TNA Sacrifice
Impact Zone
Orlando, Florida
13.4.2012

Card:

Ladder Match For TNA World Heavyweight Championship:
Bobby Roode (c) VS Rob Van Dam

Single Match:
AJ Styles VS Kurt Angle

Tag Team Match For TNA World Tag Team Championship:
Samoa Joe & Magnus (c) VS Christopher Daniels & Kazarian

Single Match:
Jeff Hardy VS Mr. Anderson

Single Match:
Austin Aries VS Bully Ray

Single Match For Knockout Championship:
Gail Kim (c) VS Brooke Tessmacher

Triple Threat Match For TNA Television Championship:
Devon (c) VS Robbie E VS Rob Terry

[What]

Kuka tossa penkillä istuu? Big Rob?

[MR.Off Topic]

Kuka tossa penkillä istuu? Big Rob?

Samaa mietin itsekkin. Itselleni tuli mieleen Kazarian, Alex Silva ja Big Rob. Kazzulla tosin ei ole enää hiuksia ja Silva tuntuu liian ruipelolta, joten oiskohan se sitten Terry. Tekihän mies kuitenkin odotetun paluun kehään Impactissa.

[Hellhound]

Wikipedia matsit varmistettu TNA:n sivuilla. Aika kovalta kortilta vaikuttaa, kun jo 6 matsia varmistettu eikä oikeastaan yhtäkään huonoa ottelua.

Tässä hieman linkkejä tätä tapahtumaa hypettäviin videohin joita TNA on pistänyt Youtubeen:

Before The Bell: Sacrifice
http://www.tnasylum.com/2012/05/before- ... ifice.html

Main Event hype music video:
http://www.tnasylum.com/2012/04/music-v ... event.html

Sitten on TNA on vielä pistänyt katsottavaksi kasan vanhoja Sacrificeja ilmaiseksi!!!

Sacrifice 2005
http://www.tnasylum.com/2012/04/sacrifice-2005.html

Sacrifice 2007
http://www.tnasylum.com/2012/05/watch-s ... -2007.html

Sacrifice 2008
http://www.tnasylum.com/2012/05/watch-s ... -2008.html

Sacrifice 2009
http://www.tnasylum.com/2012/05/watch-s ... -2009.html

Sacrifice 2010
http://www.tnasylum.com/2012/05/watch-t ... -2010.html

[MR.Off Topic]

Vielä varmaan pari matsia julkaistaan korttiin. Yksi toivottava ottelu olisi jonkinlainen ykköshaastajuusmatsi X Divisioonan mestaruuteen nimittäin tuo vyö on jo jonkin aikaa ollut aika statusvyö Ariekselle. Joku monen miehen randommatsi kelpaisi itselleni ihan hyvin.

[Hellhound]

Vielä varmaan pari matsia julkaistaan korttiin. Yksi toivottava ottelu olisi jonkinlainen ykköshaastajuusmatsi X Divisioonan mestaruuteen nimittäin tuo vyö on jo jonkin aikaa ollut aika statusvyö Ariekselle. Joku monen miehen randommatsi kelpaisi itselleni ihan hyvin.

Joo eihän tossa ole kuin noin 4 vaihtoehtoa mitä tuonne vielä pistää. Ja ne ovat X-divisioonan ykköshaastajuus toivottavasti Silva vs. Kash vs. Nese vs. Ion (toki Doug Williams olisi loistava vaihtoehto jos vaan käytettäisiin), ko tag team mestaruusottelu(toivottavasti ei), Morgan vs. Crimson tai TV-mestaruus ottelu. Toki ei ole mahdottomuus, että nähdään, joku ihan random six man tag, joka sekin parempi kuin Ko tag ottelu.

[enska]

Oikeasti hyvältä kuulostavat matsit:

– Rob Van Dam vs. Bobby Roode kiinnostaa melko paljon. Syitä kiinnostukseen on kaksi: 1) matsimuoto ja 2) RVD–Roode-ottelijaparin tuoreus. 2012-vuoden RVD:n singlesmatseja en tahdo enää katsella, sillä niissä ei koskaan tapahdu mitään uutta tai innovatiivista, mutta tikasrymistelyä kohtaan on oltava suvaitsevampi. Ladder-matseissa RVD kun on oikeastaan aina liekeissä. Lisäksi kiinnostaa se, miten Pertti Ruutu ottelee tikapuumatsissa. Voittajaksi veikkaan ja toivon Bobbya. Vän Däminkin voitto olisi periaatteessa melko herkullinen homma, koska se pistäisi pakan täysin sekaisin.

– Christopher Daniels & Kazarian vs. Magnus (c) & Samoa Joe (c) on kortin toiseksi paras tapaus paperilla. Magnuksesta en välitä vieläkään enkä ole lämmennyt tälle hänen ja Joen joukkueelle – jota Houganin Hulkki muistaakseni kutsui eräässä Impactissa kaikkien aikojen parhaimmaksi joukkueeksi – juuri yhtään, mutta matsina tämän pitäisi olla kaiken järjen mukaan rokkaavaa katseltavaa. Danielsin ja AJ Stylesin feudikin alkaa vähitellen mennä enemmän ja enemmän camp-huumorin puolelle, mikä on tietysti myönteistä. En harmittelisi, jos Daniels ja Kazarian nappaisivat tästä vyöt nimiinsä ja puolustaisivat niitä Slammiversaryssa Moottorikaupungin Konekivääreitä vastaan.

– Bully Ray on erinomainen feudikumppani Austin Ariesille. Uskon, että Ray–Ariesissa olisi ainesta vielä paremmaksi hardcore-mittelöksi kuin viime vuoden Ray–Stylesistä.


"Ei kiinnosta enää" -ottelut:

– En ole ikinä ollut maailman suurin AJ Styles vs. Kurt Angle -matsien ystävä, joten ei ole ihme, ettei minua kiinnosta tämä ties kuinka mones Angle–AJ yhtään. Onko tässä edes mitään panoksena? Ykköshaastajuusmatsina tämä voisi kiinnostaa edes pikkasen, mutta toisaalta en todellakaan tahtoisi nähdä RVD–Anglea, RVD–AJ:tä tai Roode–AJ:tä enää missään PPV:ssä eikä vaihtoehdoista kiinnostavin eli Bound for Glory -revanssi Angle–Roode olisi kovin mahdollinen, joten ehkä parempi näin. Minulle tämä on täysin yhdentekevä ottelu, jossa painii kaksi täysin yhdentekevää hahmoa.

– En ymmärrä tätä ikuista Jeff Hardy – Mr. Anderson -fiksaatiota. Hardylle (ja Andersonille) löytyisi roppakaupalla kiinnostavia vastustajia, joita mies ei ole vielä kertaakaan kohdannut PPV-tasolla, ja silti hänet pannaan taas kerran tällaiseen hengettömään taisteluun Herra Anderssonia vastaan. Hämmennystä lisää se, etten muista tältä ottelijaparilta ainuttakaan hyvää ottelua. Rehellisesti sanottuna katselisin mieluummin vaikkapa Anderson vs. Garett Bischoff -matsia, sillä se olisi ainakin tuore ottelu. Jeff Hardyn voisi sen sijaan esim. Zema Ion haastaa mielenkiintoiseen PPV-kohtaamiseen. Myös Anderson–Roode on aina tuntunut melkoisen tiukalta matsilta.


Huumoriosasto:

– Gail Kim on upea ja taitava naispainija, mutta Brooke Tessmacher ei. Olen myös sataprosenttisesti varma siitä, että Kim vie tämän matsin, joten ottelussa ei ole edes mitään jännitettävää. Matsi pitää siis ottaa huumorilla vastaan, jos siitä haluaa saada jotain irti.

– Devonin, Robbie E:n ja Robbie T:n eeppinen kolminottelu naurattaa minua jo nyt, ja kiitos siitä Saimoulle ja mm. "uhkarohkealle Devonille". Alan jollakin hyvin kieroutuneella tavalla nauttia tästä juonikuviosta koko ajan enemmän. Se, mitä tämä on enää vailla, on Devonin poikien liittyminen kuvioon mukaan. Uhkarohkean Devonin isällinen kasvatusdraama ravistelisi ainakin minun sydäntäni, jos miehen poikaset ajautuisivat pahoille teille ja alkaisivat bailata Robbie E:n ja T:n kanssa kuin Jersey Shorella konsanaan. "Devon, you ain't on the list, bro, but guess what? Terrence and Terrell are! "


Sacrifice 2012 on kuin se perinteinen kahvitauko jollakin rupuisella huoltoasemalla lähtöpaikan (Lockdown) ja määränpään (Slammiversary) välillä. Tauko ei ole pakollinen ja kahvi siellä maistuu pahalta, mutta kyllä paussi silti vähän reissumiestä virkistää. Määränpää eli Slammiversary on kuitenkin se, jota kaikki oikeasti odottavat.

[Hellhound]

Sacrifice käydään tänä yönä ja täytyy nytten tällekkin tapahtumalle tehdä pieni preview katsaus.

1. Devon vs. Robbie E vs. Robbie T

- Eihän tämä ottelu mitenkään hirveästi mieltä lämmitä, mutta toivottavasti tämä feud vihdoin ja viimein saadaan päätökseen. Parhaimmillaan tämä saattaa olla ok, mutta aika paljon saisi ottelijat tehdä työtä sen eteen.

2. Brooke Tessmacher vs. Gail Kim

- Tämä on yksi kiinnostavimmista naisten matseista mitä on bookattu pitkään aikaan. Pääasiassa tässä kiinnostaa se, että vihdoinkin saatiin tuore haastaja Gailin mestaruudelle ja muutenkin tuore nimi Knockout mestaruus kuviohin. Brooke Tessmacher on kehittynyt kivasti TNA debyytistään ja hänet voisikin jo laskea ihan painijaksi eikä vaan WWE tyyliseksi malli diivaksi.

3. Daniels and Kazarian vs. Magnus and Samoa Joe

- Tästä tulee varmasti viihdyttävää tag team painia ja kaiken lisäksi tykkään kaikista ottelijoista, jotka tässä on mukana. Loppujen lopuksi itselleni on ihan sama kumpi voittaa, koska kävi miten kävi niin tag team mestaruuskuviot pysyvät mielestäni kiinnostavina. Kannustan kumpaakin joukkuetta ja toivon, että saadaan aikaan mahdollisimman mielenkiintoinen ottelu.

4. Jeff Hardy vs. Mr. Anderson

- Tämä on mielestäni hieman ristiriitainen tapaus, koska tämä ei mitenkään kauheasti kiinnosta, mutta silti näen tämän mahdollisena hyvänä matsina, koska kumpikaan ottelijä ei ole mikään täysi säkki ja kummatkin ovat hyvin overeita yleisön silmissä. Tämä taitaakin olla epävirallinen #1 contender match, jonka Andersonin voitettua nähdään Slammiverseryssä Andersonin ja Rooden jo rakenteilla olevan feudin päämatsi maailmanmestaruudesta.

5. Kurt Angle vs. AJ Styles

- Angle vastaan Styles on tälläinen tasasin väliajoin aina kiinnostava ottelupari, koska he saavat aina aikaan vähintään hyvän matsin, joten heikohkosta build upista huolimatta tämä ottelu kiinnsotaa hyvin paljon. Taitaa Angle kääntyä ottelun jälkeen faceksi.

6. Austin Aries vs. Bully Ray

- Koko kortin ylivoimaisesti kiinnostavin ottelu ja muutenkin yksi koko vuoden mielenkiintoisempia otteluita. Toivotaan, että Ray vie ottelun jollakin kierolla tavalla ja saadaan feudille jatkoa Slammiverseryyn vaikka last man standing ottelun muodossa. Painillisesti ja tunnelmallisesti tämä saattaa, jopa olla MOTYC tason matsi ainakin omasta mielestäni.

7. Rob Van Dam vs. Bobby Roode

- Eihän tämä aluksi miltään herkku ottelulta kuulostanut, mutta onneksi tähän saatiin tuo Ladder gimmick mukaan ja onnistuttiin saamaan paljon enemmän mielenkiintoa tätä ottelua kohtaan. RVD vaikka nykyään hieman laiska onkin niin pystyy kyllä edelleen hyviin suorituksiin kaikenlaisista hardcore stipulaatiossa. Toivottavasti Roode säilyttää ja onhan sitä huhuttu, että RVD olisi hyppäämässä WWE:n puolelle( pois TNA:sta viemästä aikaa paremmilta painijoilta), kun hänen sopimuksensa loppuu ymmärtääkseni lähiaikoina.

Kokonaisuudessaan Sacriface näyttää yhdeltä koko tähän astisen vuoden parhaimmilta korteilta ja odotankin tästä melko hyvää tapahtumaa.

[Saimou]

Kokonaisuudessaan Sacriface näyttää yhdeltä koko tähän astisen vuoden parhaimmilta korteilta ja odotankin tästä melko hyvää tapahtumaa.

Ainut ongelma vain, että Impacteissa on buildattu ihan eri feudeja kuin shown kortissa on. Miksi ihmeessä Styles ja Angle edes painivat PPV:ssä, etenkin kun he ottivat yhteen jo Impactissa muutama viikko sitten? Siis storyline-selitys, ei "tarvittiin yksi takuuvarmasti menevä matsi väli-PPV:hen ja ei jaksettu kirjoittaa mitään ideaa sille".

Andersonin ja Hardyn feudista olen samaa mieltä kuin enska: kumpikin olisi paljon kiinnostavampi feudauspari jotakuta muuta vastaan kuin keskenään, vanha kunnon "ollaan melkein kavereita mutta sattuu kommunikaatiovirheitä ja kommelluksia" -storyline on nähty "muutaman kerran" viime vuosina (varmaan jopa näidenkin kahden välillä ), ja aivan kuin nämä lähtökohdat eivät riittäisi, myös itse rakentelu Impacteissa on ollut todella löysää. Äijien toisiinsa kohdistama vahinkoväkivalta ei ole näyttänyt yhtään luonnolliselta, vaan juurikin siltä, että tässä nyt väännetään väkisin aihetta väli-minifeudin PPV-matsille. Ei hyvä.

Ariesin ja Bully Rayn ottelu voi olla todella merkittävä Austinin uran kannalta. Joko hän näyttää kykenevänsä hyvään singles-otteluun isoa sports entertaineria vastaan ja saa lisää tuulta main event -pushinsa purjeisiin, tai sitten matsi floppaa, ja Aries palaa vääntämään timanttisia matseja kokoisessaan seurassa. Näin siis täydellisessä maailmassa; TNA-maailmassa tässä ottelussa suoriutuminen on luultavasti yhdentekevää, tärkeämpää on, millä tuulella Hogan ja Bischoff sattuvat olemaan (vrt. Doug Williamsin urakehitys, joka johti pois televisiosta erinomaisista otteista huolimatta).

Ennakkotunnelmat PPV:n suhteen eivät ole hirveän ruusuiset, ja TNA:n suoritustaso on ollut tänä vuonna PPV:issä poikkeuksellisen huono: tässähän olisi siis paikka positiiviselle yllätykselle. 7 ottelua on muuten ihan liian vähän TNA:n PPV:hen, joten eiköhän sieltä saada impromptuherkkua ála Knockout Tag Titles, Hoganin / Flairin segmentti tai Garettin ottelu / segmentti. Parhaassa tapauksessa edellisen virkkeen "tai" muuttuu "ja":ksi.

[MR.Off Topic]

Kokonaisuudessaan Sacriface näyttää yhdeltä koko tähän astisen vuoden parhaimmilta korteilta ja odotankin tästä melko hyvää tapahtumaa.

Ainut ongelma vain, että Impacteissa on buildattu ihan eri feudeja kuin shown kortissa on. Miksi ihmeessä Styles ja Angle edes painivat PPV:ssä, etenkin kun he ottivat yhteen jo Impactissa muutama viikko sitten? Siis storyline-selitys, ei "tarvittiin yksi takuuvarmasti menevä matsi väli-PPV:hen ja ei jaksettu kirjoittaa mitään ideaa sille".

On tätä itseasiassa hieman rakennettu vaihvihkaa sivussa ja on pitänyt todellista rivien välistä lukua välillä suorittaa. No on se Kurt sinänsä ilmaissut aika selvästi, miksi haluaa uusinnan. Periaatteessahan tämä on siksi, että Kurtilla on itsetunto ongelmia epäonnistuneen Olympialaisiin yrittämisen vuoksi, että myös Hardy häviön pohjilta. Nyt, kun hän voitti AJ:n vain Danielsin ja Kazarianin sekaantumisen jälkeen, hänen pitää todistaa lähinä itselleen, että pystyy puhtaasti voittamaan Stylesin. Samalla hän todistaa maailmalle, että hän ei ole vielä hasbeen, hän on edelleen kovin painija maailmassa. Eli kyllä tälle ihan syy löytyy.

Oikeasti en ihmettelisi enkä oikeastaan pistäisi pahakseni, jos Slammiversaryssä käytäisiin joukkuevöistä ottelu Daniels/Kazarian versus AJ Styles/Kurt Angle. Nimittäin Anglen turnista on annettu viitteitä, mies on sekaantunut tähän AJ:n, Danielsin ja Kazarianin tilanteeseen sekä Kazzulla ja Danielsilla on se joukkuemestaruuskamppailu tässä PPV:ssä. Saa nähä.

Anderson/Hardystä olen täysin samaa mieltä kuin myös Arieksen ja Bully Rayn ottelusta sekä myös täyteotteluiden segmenttien todennäköisyydestä. Tässä on ainekset hyvään PPV:hen, en vain jaksa uskoa, että se hyvä PPV toteutuu.

[Hellhound]

Kokonaisuudessaan Sacriface näyttää yhdeltä koko tähän astisen vuoden parhaimmilta korteilta ja odotankin tästä melko hyvää tapahtumaa.

Ainut ongelma vain, että Impacteissa on buildattu ihan eri feudeja kuin shown kortissa on. Miksi ihmeessä Styles ja Angle edes painivat PPV:ssä, etenkin kun he ottivat yhteen jo Impactissa muutama viikko sitten? Siis storyline-selitys, ei "tarvittiin yksi takuuvarmasti menevä matsi väli-PPV:hen ja ei jaksettu kirjoittaa mitään ideaa sille".

Andersonin ja Hardyn feudista olen samaa mieltä kuin enska: kumpikin olisi paljon kiinnostavampi feudauspari jotakuta muuta vastaan kuin keskenään, vanha kunnon "ollaan melkein kavereita mutta sattuu kommunikaatiovirheitä ja kommelluksia" -storyline on nähty "muutaman kerran" viime vuosina (varmaan jopa näidenkin kahden välillä ), ja aivan kuin nämä lähtökohdat eivät riittäisi, myös itse rakentelu Impacteissa on ollut todella löysää. Äijien toisiinsa kohdistama vahinkoväkivalta ei ole näyttänyt yhtään luonnolliselta, vaan juurikin siltä, että tässä nyt väännetään väkisin aihetta väli-minifeudin PPV-matsille. Ei hyvä.

Ariesin ja Bully Rayn ottelu voi olla todella merkittävä Austinin uran kannalta. Joko hän näyttää kykenevänsä hyvään singles-otteluun isoa sports entertaineria vastaan ja saa lisää tuulta main event -pushinsa purjeisiin, tai sitten matsi floppaa, ja Aries palaa vääntämään timanttisia matseja kokoisessaan seurassa. Näin siis täydellisessä maailmassa; TNA-maailmassa tässä ottelussa suoriutuminen on luultavasti yhdentekevää, tärkeämpää on, millä tuulella Hogan ja Bischoff sattuvat olemaan (vrt. Doug Williamsin urakehitys, joka johti pois televisiosta erinomaisista otteista huolimatta).

Ennakkotunnelmat PPV:n suhteen eivät ole hirveän ruusuiset, ja TNA:n suoritustaso on ollut tänä vuonna PPV:issä poikkeuksellisen huono: tässähän olisi siis paikka positiiviselle yllätykselle. 7 ottelua on muuten ihan liian vähän TNA:n PPV:hen, joten eiköhän sieltä saada impromptuherkkua ála Knockout Tag Titles, Hoganin / Flairin segmentti tai Garettin ottelu / segmentti. Parhaassa tapauksessa edellisen virkkeen "tai" muuttuu "ja":ksi.

Anglen ja AJ:n ottelu ei päättynyt puhtaasti, joten ymmärtääkseni Angle oli haastanut AJ:n uusinta otteluun (tähän liittyi jotain Twitter viestejä ymmärtääkseni).

Hardyn ja Andersonin ottelu on periaatteessa uusinta Impactistä, jossa RVD lisättiin mukaan ja lopulta voitti ja pääsee kohtaamaan Rooden, joten tätä ottelua luultavasti käytetään nostattamaan Anderson takkaisin mestaruuskuviohin, joita on jo rakennettu siitä asti, kun Roode löi Andersonia pullolla päähän.

Williamsin push joidenkin huhujen mukaan loppu siihen, että mies asuu edelleen Briteissä täyspäiväisesti, joten hän joutuu aina matkustamaan mantereen yli, joten luonnollisesti ongelma osoittautuu house showeihin osallistumisessa. Muutenkin Williamsia yleensä käytetään pääasiassa Briteille suunnatussa Xplosionissa mm. tällä viikolla Crimsonia vastaan. jossa vinkattiin, että Williams saattaa otella lähitulevaisuudessa x-division kuviossa.

[MR.Off Topic]

Hardyn ja Andersonin ottelu on periaatteessa uusinta Impactistä, jossa RVD lisättiin mukaan ja lopulta voitti ja pääsee kohtaamaan Rooden, joten tätä ottelua luultavasti käytetään nostattamaan Anderson takkaisin mestaruuskuviohin, joita on jo rakennettu siitä asti, kun Roode löi Andersonia pullolla päähän.

Itse uskon vieläkin vakaasti, että James Storm tulee haastamaan Rooden Slammiversaryssä vielä vihoviimeisen kerran. Sen vuoksi tätä Anderson/Hardya ei ole nimetty ykköshaastajuusotteluksi, koska se käydään jossain Impactissa johon Storm yllättäen osallistuu tai jotain. Jos TNA ei bookkaa Storm/Roodea Slammiversaryyn niin haistakoot sitten paskat. Paitsi jos Storm on oikeasti pahemmin loukkaantunut, mutta itse ymmärsin että mies hoitaa vain pienempiä ruhjeita ja kiusallisia vammoja kuntoon tällä pikku levollaan.

[Hellhound]

Hardyn ja Andersonin ottelu on periaatteessa uusinta Impactistä, jossa RVD lisättiin mukaan ja lopulta voitti ja pääsee kohtaamaan Rooden, joten tätä ottelua luultavasti käytetään nostattamaan Anderson takkaisin mestaruuskuviohin, joita on jo rakennettu siitä asti, kun Roode löi Andersonia pullolla päähän.

Itse uskon vieläkin vakaasti, että James Storm tulee haastamaan Rooden Slammiversaryssä vielä vihoviimeisen kerran. Sen vuoksi tätä Anderson/Hardya ei ole nimetty ykköshaastajuusotteluksi, koska se käydään jossain Impactissa johon Storm yllättäen osallistuu tai jotain. Jos TNA ei bookkaa Storm/Roodea Slammiversaryyn niin haistakoot sitten paskat. Paitsi jos Storm on oikeasti pahemmin loukkaantunut, mutta itse ymmärsin että mies hoitaa vain pienempiä ruhjeita ja kiusallisia vammoja kuntoon tällä pikku levollaan.

Roode säilyttää BFG:hen asti ja Storm voittaa BFG seriesin niin meillä on n. vuoden rakenteilla ollut pääottelu, jossa Storm vihdoinkin nousee takaisin päämestariksi. Tässä välissä Roode pystyisi ottelemaan mm. Andersonia, Stingiä, mahdollisesti faceksi kääntyvää Anglea ja vaikka Ariesta vastaan.

[Stefa]

Hardyn ja Andersonin ottelu on periaatteessa uusinta Impactistä, jossa RVD lisättiin mukaan ja lopulta voitti ja pääsee kohtaamaan Rooden, joten tätä ottelua luultavasti käytetään nostattamaan Anderson takkaisin mestaruuskuviohin, joita on jo rakennettu siitä asti, kun Roode löi Andersonia pullolla päähän.

Itse uskon vieläkin vakaasti, että James Storm tulee haastamaan Rooden Slammiversaryssä vielä vihoviimeisen kerran. Sen vuoksi tätä Anderson/Hardya ei ole nimetty ykköshaastajuusotteluksi, koska se käydään jossain Impactissa johon Storm yllättäen osallistuu tai jotain. Jos TNA ei bookkaa Storm/Roodea Slammiversaryyn niin haistakoot sitten paskat. Paitsi jos Storm on oikeasti pahemmin loukkaantunut, mutta itse ymmärsin että mies hoitaa vain pienempiä ruhjeita ja kiusallisia vammoja kuntoon tällä pikku levollaan.

Roode säilyttää BFG:hen asti ja Storm voittaa BFG seriesin niin meillä on n. vuoden rakenteilla ollut pääottelu, jossa Storm vihdoinkin nousee takaisin päämestariksi.

"STORMS NOT READY BROTHER JACK DUDE!"

[MR.Off Topic]

Oli kyllä semi hyvä PPV! Mitään ei kustu totaalisesti, mutta mikään ei oikeen noussut miksikään showstealeriksi tai tämmöseksi. Kaikki onnistui ikään kuin odotus keskiarvossaan, paitsi tästä pitää miinustaa pois Anderson versus Hardy, joka oli minusta jopa melko huono. Lisäksi Aries versus Ray onnistui minusta taas melkein niin hyvin kuin pystyi, jos ei sitä tehnyt. Viihdyttävimmät setit liittyivät kuitenkin näihin kahteen mieheen.

Angle/AJ kamppailu minusta ehkä hieman alisuoritti, mutta kyllähän se väläytteli niitä syitä, miksi tämä on minusta yksi parhaista taistelupareista ikinä. Itseasiassa matsi todisti sen ensimmäisinä 15 sekunttina. Missään vaiheessa ei vain tullut oikein semmosta tykitystä ja AJ jopa botchasi yhden liikkeen. Tosin taas kerran jäi miettimään, että oliko se botch vai oliko sen tarkoituski mennä noin. Tosin, koska tiedän AJ:n liikkeet aika hyvin niin luulen, että sen piti olla Springboard 450 Splash eli aka Superman Splash, mutta se jäi vajaaksi ja siitä tuli Springboard Senton. Ottelun jälkeisiä tapahtumia uumoilin täällä ketjussaki aikaisemmin ja itse pidin kyllä tuosta lopetuksesta. Mitäpä tuumaa What?

Toisinsanoen ihan hyvä PPV, jossa mikään ei pettänyt, mutta mikään ei oikeastaan yllättänytkään.

[Ravenwood]

Enpähä jaksanut katsoa kuin neljä ottelua (tagmestaruus, Crimson vs. EY, Bully vs. Aries ja RVD vs. Roode), mutta ainakin nuo neljä olivat jokainen omalla tavallaan ihan kivoja tapauksia. Bully vs. AA oli ehdottomasti se matsi miltä eniten odotin ja eniten siitä sainkin irti. Todella hyvä matsi kahdelta niin erilaiselta painijalta. Aries otti ihan kivasti damagee ja se Raylle tehty brainbuster oli oikeesti aika pelottava. Siinä olis helposti voinu sattua pahasti.

RVD vs. Roode kyllä yllätti positiivisesti, vaikka olihan siinä typeriä botchejakin (miksei TNA voi hankkia vähän tukevampia tikapuita?). RVD:n kyynärpää oli muuten aikas ilkeen näkönen siinä matsin loppuvaiheilla, hyhhyhh.

[enska]

: Daniels & Kazarian nousi uudeksi mestarijoukkueeksi. Näyttäisi siltä, että Slammiversaryyn tulee toivomani Daniels & Kazarian vs. Shelley & Sabin -matsin sijasta Daniels & Kazarian vs. AJ Styles & Kurt Angle, mutta onneksi kumpikin matsi kuulostaa yhtä herkulliselta.

: Gail Kimin ja Brooke Tessmacherin matsi oli tasan niin huono kuin kuvittelin, mutta huumoriarvolta olisin odottanut enemmän. Nyt myötähäpeän sekaista naurua aiheuttivat ainoastaan Tazin rivot jutut Gail Kimiin kohdistuvista fetisseistään. Harmi, ettei Kimille löydy mielenkiintoisia vastustajia.

: Uhkarohkean Devon-veljen ja -isän kaunis sankaritarina elää yhä. Kuka on seuraava uskalias soturi, joka rohkenee astua Diivonin varpaille?

: Jeff Hardyn ja Mr. Andersonin matsi oli tylsä. "Kontroversiaalisesta" loppuratkaisusta ei ollut ottelun pelastajaksi. Kahden tähden luokkaa.

: Crimsonin heel-työskentely on kyllä koomisuutensa ansiosta hauskaa katseltavaa, mutta impromptu-yllätys Eric Youngia vastaan ei ollut mikään universumin ihanin asia.

: Austin Ariesin lento kulman päältä turva-aitaa päin oli todella raju. Diggailin myös muilta osin tätä ottelua todella paljon. Kolme tähteä kuitenkin vain antaisin, koska Joseph Park -sekoilu ja epäonnistunut loppuspotti pilasivat tunnelmaa liian paljon. Näillä jätkillä on rahkeita vielä parempiin matseihin.

: AJ Stylesin ja Kurt Anglen matsissa ei ollut lainkaan tunnetta mukana. Lopputulos ja matsinjälkeinen setti oli myös melko helposti ennustettavissa, joten vaisuksi tämä jäi. Välittääkö joku oikeasti vielä Kurt Anglen hahmosta

Spoiler: näytä

kaiken

Spoiler: näytä

tämän

Spoiler: näytä

jälkeen

?

: RVD:n ja Robert Rooden mestaruusmatsi oli hyvää muttei ihmeellistä viihdettä. Olen kuitenkin onnellinen monista hienoista spoteista ja oikeasta voittajavalinnasta.

Sacrifice oli ihan hyvä PPV.

[Saimou]

Samoilla linjoilla Offarin ja Ravenwoodin - ja fake-edit, näköjään myös enskan - kanssa. Tasaista suorittamista ilman huippuja ja rotkoja - virkistävää vaihtelua TNA:lta.

Opener tag-vöistä oli oikein menevä matsi, ja Joe/Magnus -joukkueen mestaruusotteluista paras. Kazin ja Danielsin tiimityöskentely toimi kuin unelma, ja Joe näytti taas hyvältä paiskiessa vanhoja kavereitaan. Valitettavasti ottelu tuntui loppuvan ennen viimeiselle vaihteelle pääsemistä, ja kunnollisia near-falleja ei oikeastaan ollut (Joe/Magnus -finisherissäkin oli sellainen fiilis, että ei tule onnistumaan). Aika heppoisesti hävisivät kyllä vyönsä Kaikkien aikojen paras joukkue , ja Offarin ennustus Slammiversaryn suhteen saattaa hyvinkin käydä toteen. Kyseisessä tapahtumassa alakorttia voisi tähdittää Joe/Magnus vs. MCMG ykköshaastajuudesta, niin päästäisiin korjailemaan vaisuksi jäänyttä konepistoolien paluuta.

Knockout-mestaruusottelussa Tessmacher esitti sulavasti ne muutamat isot liikkeet jotka on treenannut, ja Gail sitten kantoi loppumatkan. Kyllä Brooke kehittynyt on, mutta onneksi ei sentään voittanut mestaruutta. Ottelun runko oli valitettavasti liiaksi kyllästyttävää tukasta repimistä, siitä miinusta.

Eeppisen Devonin uskomattomat seikkailut jatkuivat, ja olihan kaikkien uusi suosikkipainija päässyt jo PPV:n alkuvideoonkin. Ultimate underdog biittasi odotetusti oddsit, ja onneksi vältyttiin täpärästi myös Robbie T:n face-turnilta - siinä vasta olisikin ollut feudi, Robbie T vs. Robbie E. Tykkään tästä camp-tavarasta enemmän Impactissa.

Jos tag-mestaruusottelu jäi viisivaihteisessa autossa neloselle, jämähti Anderson vs. Hardy tylysti kolmosvaihteelle. Tilannetta ei myöskään yhtään auttanut heikko lopetus - ei siitä leg dropin counterista olisi pitänyt saada kaiken järjen mukaan edes 2-countia. Bookkauksesta kuitenkin siinä mielessä plussaa, että Anderson todella tarvitsi tätä voittoa (vaikkei sitä nyt Molempia Suojelevan Bookkauksen (tm) johdosta ehkä täysin voitoksi lasketakaan). Hellhoundin mutuilu Andersonin mestaruusottelusta saattaisi Tenayn spekulaation perusteella toteutua, mutta todennäköisempänä pidän, että Yön Olio ja Peräaukko (lempinimen hienous aukesi ainakin minulle kunnolla vasta tämän käännöksen jälkeen, kuinkahan oltaisiin toimittu vuonna 2003 SubTV:llä) kohtaavat myös Teksasissa.

Crimson kävi sitten impromptuna voittamassa - ei edes squashaamassa - Eric Youngin. Ottelua tuskin tarvitsee edes sen kummemmin kuvailla, luultavasti syntyvä mielikuva ottelijoista on ainakin 140 merkin arvoinen. Täytyy sanoa, että voittamattoman tuhokoneen urakehitys saattaa joutua melko kummallisille raiteille, mikäli hän alkaa ylimieliseksi ja ilkeäksi: Crimson kuitenkin aloitti uransa voitoilla mm. Jeff Jarrettista ja Samoa Joesta, mutta joutuu nyt putken jatkuessa taistelemaan tasaisen ottelun komediahahmon kanssa. Ei sillä, että Crimsonia vaatisin korkeammalle kortissa, mutta johdonmukaisuudessa on mielestäni pienehkö vajaavaisuus.

Aries vs. Bully Ray olikin sitten taas odotetusti voittoa alkuhypeistä lähtien. Aries sanaili hyvän vakavan promon, ja nauroin ääneen Bully Rayn vetäessä MySpace-kortin some-höpinän keskellä. Itse ottelu ei yltänyt neljän lumihiutaleen maagiseen rajaan, mutta oli perinteinen ja toimiva Daavid vs. Goljat kamppailu. Koska kortin muu parhaimmisto jäi samalla tasolle, nousee tämä kuitenkin illan parhaaksi kohtaamiseksi. Ariesin putoaminen kulmauksesta lattialle näytti jo ennen hidastuksia sairaalta, ja vahvistus tuli hetkeä myöhemmin Austinin selän väristä: ei varmaan tarvinnut noilla mustelmilla huolehtia body slamien myymisestä, huh huh. Selän murskaantuminen ei myöskään jäänyt pikkumiehen ainoaksi kuritukseksi, vaan päälle läimittiin vielä viime Slammiversarysta terveisiä tuoneet kädenjäljet rintaan. Pelkäsin ennakkoon Joseph Parkin nousemista pääosaan, mutta hänenkin sekaantumisensa pidettiin sopivan pienenä välikohtauksena. Lopetus tuli tässäkin vähän tyhjästä (en oikein tajunnut mihin se Bullyn powerbomb kaatui), mutta kokonaisuus oli toimiva paketti. Ray ansaitsee seuraavaksi voiton jostain kohtuullisen overista vastustajasta (mutta tulee häviämään Parkille / Abyssille Slammiversaryssa) ja Aries näytti olevansa valmis, brother.

Angle ja Styles painivat teknisesti virheettömän, mutta tunneköyhän ottelun. Kyllä tätä ihan mielellään katsoi "pitkästä aikaa", mutta kaksikon huippuotteluista jäätiin kauas. Anglen ja Stylesin potentiaalista joukkuetta odotan kuitenkin vesi kielellä, toisi myös mukavasti nostetta joukkuevöille. Olisi tosin taas hyvin loogista, että Kurttu tulisi naamaksi kääntyessään aviorikkojan ja Dixie Carterin (mikäli hänestä ei tehdä jotenkin pahista) puolelle... Odotan muuten AJ-Dixie-kuvion jatkona feudia AJ:n ja Dixien aviomiehen, TNA:n musiikkijohtajan Sergen välille. Feudi menisi luonnollisesti niin, että katkera Serg junailee Stylesille kostoksi geneerisen TNA-themen, ja lopulta feudi ratkaistaan Proper Theme Song / Pink Slip on a Pole -ottelussa, jossa Stylesin panoksena on vanhan musiikin saaminen takaisin ja Sergen panoksena potkujen aiheuttaminen Stylesille. Lisätwistinä nämä panokset ovat identtisissä salkuissa, eli voittaessaankin Styles saattaa päättyä erotetuksi, kun taas Serg voi pokata itselleen yhden TNA:n ikonisimmista themeistä, jonka sitten lahjoittaisi 'Phenomenal' Garett Bischoffille...

...Jospa jatkaisin takaisin Sacrificeen, main event jäljellä. Pääottelu jatkoi illan teemaa: periaatteessa pätevä, mutta viimeinen silaus jäi uupumaan. RVD pisti totuttuun tapaan kroppansa likoon, ja Roode sopeutui hyvin tikapuuotteluun. Mitään yksittäistä spottia ei kuitenkaan oikein jäänyt mieleen, ellei varsin omaperäistä lopetusta lasketa. Tapahtumien tuoksennassa lopetus vaikutti loukkaantumisen aiheuttamalta improvisoinnilta, mutta ainakaan ottelun päätteeksi RVD:n jalka ei ollut rikki, joten hämmentävä tikapuihin takertuminen saattoi olla myös suunniteltu - tai sitten RVD:n oli tarkoitus tömähtää terästuolille tikkaiden päältä Rooden paiskaamana. Toteutunut lopetus oli kuitenkin äsken spekuloimaani parempi, ja toi hämmentävää todellisuuden tuntua muuten varsin käsikirjoitettuun tikapuukonseptiin. Hyvä ottelu, vaan ei muistettava.

Sacrifice oli tähän mennessä TNA:n vuoden paras PPV, ja ansaitsee tasaisella viihdyttävyydellään positiivisen yleisarvosanan. Vähintään yhtä neljän tähden matsia tapahtuma jäi kuitenkin kaipaamaan, etenkin, kun useammassa väläyteltiin siihen mahdollisuuksia. Toivottavasti tilanne korjataan ensi kuussa, jolloin myös punaniska-areenan soisi olevan huhtikuun esitystä eläväisempi.

Joe/Magnus vs. Kaz/Daniels ***+ / vastasi odotuksia
Gail Kim vs. Tessmacher **- / vastasi odotuksia
Devon vs. Robbie E vs. Robbie T *½ / vastasi odotuksia
Anderson vs. Hardy ***- / alitti odotukset
Crimson vs. Eric Young *
Bully Ray vs. Austin Aries ***½ / vastasi odotuksia
Styles vs. Angle ***½ / vastasi odotuksia
Roode vs. RVD ***½ / vastasi odotuksia

*** Austin Aries
** RVD
* Bully Ray

Katso: Bully Ray vs. Aries, myös kaksi viimeistä ottelua menevää toimintaa
Vältä: yhden tähden fillerit

[MR.Off Topic]

TNA:ta kannattaisi katsoa jo sen vuoksi, että saa nauraa Saimoun läpille.

Pariin kohtaan halusin puuttua. Tosin en vissiin mitenkään erimieltä ollut, en enää muista, mutta katotaanpa.

Ensinäkin piti jo aikaisemmin omassa viestissä sanoa, että Brooke "Ericin sihteeri" olisi täydellinen diiva eli siis WWE:n naisten ottelija. Löytyy lookkia ja keskimääräistä main stream naista paremmat kehäotteet eli toisinsanoen oppii ne liikkeet, jotka opetetaan ennen matsia. Markkasin muuten sille Gailin uudelle liikkeelle, mutta jättäisin sen nimeämisen mieluusti Siimalle. Hän ei kuitenkaan luultavasti katso TNA:ta, joten nimeän sen itse "Eat my anal" nimiseksi liikkeeksi. Ehkä tiedätte mitä tarkoitan.

Olinko minä ainua joka hyppäsi penkillä vähän ylöspäin Eric Youngin musan alkaessa soimaan? Oikeasti jos sieltä olisi tullut yllätyspaluun tehnyt Matti Morgani tai joku säkki kuten Garrett niin olisin ollut, että valivalivalivaan. Nyt tulikin Eric, joka onnistui ottelemaan jopa melko hassun ottelun Crimsonin kanssa. Markkasin sille Ericin suuttumiselle, kun Crimson ei tykännytkään ODP:n tisseistä. Ainoa mikä jäi puuttumaan oli Ericin voitto ja silleen oltaisiin päästy Crimsonistakin eroon.

Bullyn powerbombin kaatumista piti tulla myös vähän puolustamaan. Rayhän on vetänyt sen powerbombin pari kertaa tai ainaki kerran Ariekselle niin, että tosiaan kaatui vähintäänkin polvilleen. Tälläki kertaa lähti tekemään sen samalla tavalla, mutta Aries onnistuikin hyppäämään siitä pois. Luulen, että alkuperäinen idea oli, että Aries olisi tehnyt facebusterin ja sen kääntänyt Last Chanceryksi, mutta se vähän kusi ja tuli tuommoinen hiukan omituinen lopetus.

[Hellhound]

Sacrificekin on saatu katottua ja nautin showsta erittäin paljon.

1. Samoa Joe & Magnus vs. Daniels & Kazarian

- Hyvää tag team painia, jossa Magnus esitti viihdyttävää teknistä painia, Daniels & Kazarian viihdyttävää high flyingia ja Joe parasta itseään moneen vuoteen. Hyvä kun tunnistin Joeta kun liikkui niin nopeasti ja sulavasti kehässä. Joe Vaikutti, jopa hieman motivoituneelta . Ainoa valituksen aihe, joka itselleni jäi oli se, että tämä ottelu olisi saanut olla, jopa hieman pidempi. Tykkäsin Kazarianin & Danielsin tag finisheristä, joka oli mukava total eliminationin ja hart attackin kombinaatio.
Arvosana:***½

2. Gail Kim vs. Brooke Tessmacher

- Brooke ja Kim vetivät oikeasti viihdyttävän naisten matsin, jota oli ilo katsella. Parhaiten mieleen jäi Brooken, jopa itseni yllättänyt elbow drop.
Arvosana:***

3. Devon vs. Robbie e vs. Robbie T

- Tavallaan tämä oli, jopa yllättävän onnistunut veto näiltä ottelijoilta, joka ei kummiskaan tarkoita ettei tässä ottelussa ollut minkäänlaisia ongelmia. Ajoittain tässä oli oikeasti huonoa myymistä kummaltakin Robbielta. Devonin urhoollinen sankaritarina jatkuu, mutta toivottavasti tulevaisuudessa nähdään uusia haastajia TV-mestaruuden ympärille.
Arvosana:***-

4. Mr. Anderson vs. Jeff Hardy

- Tämä vaikutti aika perus midcard ottelulta, jossa nähtiin muutama erikoisempi hetki, kun Jeff iski Mic Checkin ja Anderson yritti senton bombia. Itse odotin tältä hieman enemmän, mutta ei tämä sentään onnistunut haittaamaan tätä tapahtumaa. Ottelun lopetus olisi voinut olla parempi, mutta sentään se oli yllättävä.
Arvosana:***+

5. Crimson vs. Eric Young

- Että pelkäsin oikeasti, että sieltä tulisi se Garett, mutta jotenkin olisin veikannyt, että Crimsonin haastaja olisi ollut Alex Silva. Youngin ja Crimsonin ottelu oli juuri semmoista perus hyvää midcard viihdettä, jota näiltä voidaan odottaa. Tykkään kuinka Crimsonin painityyli ei muuttunut hänen turninsa myötä vaan Crimson ottaa edelleen turpiinsa suurimman osan ottelusta ja ainoa mikä on oikeastaan muuttunut on, että Crimsonin pitää huijata tai olla onnekas, että saa pidettya putkensa elossa.
Arvosana:***

6. Austin Aries vs. Bully Ray

- Aries ja Bully Ray saivat aikaan erittäin viihdyttävän ja tarinankerronnallisesti toimivan ottelun, jossa tuntui oikeasti pahalta katsoa kuinka Ray pieksee sisukasta Ariesta täysin ruhjeille. Vaikka olin ennen tapahtumaa sen puolella, että Ray:n tulisi voittaa tämä ottelu niin ottelun aikana ei voinut tehdä muuta kuin kääntää kelkkaa ja asettua Ariesin puolelle. Otteluun saatiin alussa ladattua oikein kunnon big match feeling, kun kumpikin painia showboattasi toisilleen. Ottelussa nähtiin myös paljon hienoja liikkeitä kuten Rayn Cutter, Rayn Rock Bottom variaatio, Big boot spotti ja Arieksen brainbuster. Lopetuskin oli hyvä, kun Aries nöyryytti Ray:n pistämällä hänet taputtamaan, kun ensin käännytti Ray:n Falling Powerbombin(jota Ray saisi ruveta käyttämään finisherinään) last chanceryyn MOTN. Tätä feudia voitaisiin edelleen jatkaa minun mielestäni.
Arvosana:****+

7. Kurt Angle vs. AJ Styles

- Painillisesti hyvä ottelu, jossa nähtiin viihdyttäviä countereita ja isoja liikkeitä, kuten AJ:n powerbomb tai vaikkapa AJ:n springboard senton bomb. Ottelun lopussa tapahtuneet sekaantumiset olivat ymmärrettäviä ja oikeastaan odotettavissakin ja toivottavasti näiden taistelijoiden välillä nähtäisiin tulevaisuudessa tag team mestaruus ottelu.
Arvosana:****+

8. Rob Van Dam vs Bobby Roode

- Tapahtuman päättikin odotetusti illan päämestaruus ottelu, kun Roode ja RVD kohtasivat toisensa tikapuu ottelussa. Tässä ottelussa nähtiin kyllä useita erittäin toimivia tikapuu spotteja, kuten lionsault tikkailla makaavan vastustajan päälle, Rolling Thunder tikkailla makaavan vastustajan päälle ja spinebuster tikkaille. Näiden lisäksi nähtiin vielä useita tavallisempia tikapuu spotteja, joten tästä tuli hieman spotti painotteinen ottelu, joka ei kyllä ollenkaan haitannut, koska sellaista ei oikeastaan oltu käyty tässä tapahtumassa ja, kun Angle vs. Styles oli jo ollut hyvä puhdas painimatsi ja Aries vs. Ray oli ollut jo hyvä tarinankerronnallinen ottelu, joten tämä onnistui monipuolistamaan tapahtumaa loistavasti. Olisin kyllä jotenkin kaivannut tähän hieman intentiivisempää lopputaistelua.
Arvosana:****-

Kokonaisuudessaan tämä oli oikein viihdyttävä tapahtuma ja oma suosikki PPV:ni pohjois-Amerikan mantereelta tänä vuonna, joten kokonaisarvosana 8½. Toivotaan, että TNA pystyy jatkamaan samaa tahtia seuraavissakin PPV:ssä.

[What]

Heti alkuun mainitsen, että en katsonut yhtikäs kenenkään kommentteja ennen arvostelun kirjoittamista. Nimittäin pelkäsin, että niiden lukeminen alitajuisesti masentaisi fiilistä, joka ppv:stä ylipäätään jäi. Odottelen kyllä keskustelua esimerkiksi tuosta AJ-Anglesta, jonka varmasti monien mielestä olen "törkeästi yliarvostellut." Kiva muuten huomata, että en ole täysin kyynistynyt, vaan pystyn edelleen aidosti nauttimaan painista kun siihen aihetta on. Ja tässä oli.


Sunnuntai 13. Toukokuuta 2012
Impact Zone, Orlando, Florida

World Tag Team Championship Match
Kazarian & Daniels VS. Samoa Joe & Magnus ©
AJ:n synkän salaisuuden lopulta paljastaneet Kaz & Daniels olivat muutama viikko sitten Impactissa tyrmistyneitä, kun Hoganin Hulkki päätti antaa mestaruusmatsin heidän sijastaan Jeff Hardyn ja herra Andersonin eripuraiselle tandemille. Nyt nämä katkeroituneet TNA-originaalit kuitenkin saivat tilaisuutensa.

Tämä oli varsin mainio tapa avata ppv, verrattuna niihin turhin useasti nähtyihin yhdentekeeviin Robbie E:n tv-mestaruusmatseihin. Kaikin puolin tiukkaa äksöniä ja Impact Zonen paljon haukuttu yleisökin oli heti kivasti mukana. Ainakin luuttusivat lattiaa Nashvillen kamalan aneemisella Lockdown-yleisöllä. Ei tämä mikään tajunnanräjäyttävä tykitys ollut, mutta tehtävänsä avausmatsin roolissa tämä täytti. Magnuksesta on kuin varkain tullut jonkinlainen suosikkini. Mies näyttää tähdeltä, ei ole kehässä lainkaan toivoton tapaus, eikä jäädy mikinkään varressa. Ties minkälainen tähti hänestä vielä kehkeytyy. Voittajat olivat aidosti yllätys, mutta eipä se haitannut. Hyvä matsi, peukku ylös.
Kesto: 10:53
Voittajat: Kazarian & Daniels (Daniels pinned Magnus via Hi Lo)
Arvosana: ***

Knockout's Championship Match
Brooke Tessmacher VS. Gail Kim ©
Kun Gail Kim syksyllä palasi TNA:han, niin elättelin toiveita knockout-divarin ”uudesta keväästä.” Sitä ei ole kuitenkaan nähty, vaan joka ainoa Gailin mestaruuspuolustus on syystä tai toisesta jäänyt keskinkertaiseksi. Vaikka vastassa on ollut Mickie Jamesin kaltaisia taidokkaita naispainijoita. Tältä en tosin uskaltanut edes odottaa mitään perustasoa parempaa, sillä Brooke (älkää pitäkö minua vain seksiobjektina, vaikka provosoivasti tässä pyörittelenkin pikku pyllyäni ja keimailen kameralle ottelemisen sijasta) Tessmacher ei naispainijoiden eliittiin kuulu, ja kaiken lisäksi tässä oli erittäin vahva välipuolustuksen odööri.

Mutta! On kivaa olla välillä väärässä. Itse asiassa tämä oli melkeinpä parasta settiä koko Gailin mestaruuskaudella. Etenkin se Tissimaakarin kyynärpääpudotus yläköydeltä oli hieno spotti, en uskonut hänen noin hienoon suoritukseen edes pystyvän. Tätähän olisi mielellään katsonut vielä vähän pidempäänkin. Pidin tästä yllättävän paljon.
Kesto: 6:54
Voittaja: Gail Kim
Arvosana: ** ¼

3-Way Match (Television Title)
Robbie E VS. Robbie T VS. Devon ©
Sitten tämä Saimoun kieli pitkällä odottama huikea titaanien kohtaaminen. On väärin sanoa, että feudista on terävin kärki tylsistynyt, sillä tämä on alusta saakkaen ollut tylsä kuin vuoden käytössä ollut kertakäyttöinen partahöylä.

Eikä tämä taaskaan pettänyt, sillä tälle voi huoletta lyödä ”illan paskin matsi” leiman. Repesin muuten Devonin entranssikuvissa esiintyvällä ”pray for my opponents” lauseelle. Täysin yhdentekevä ottelu, eikä isompi Robbie edes piessyt isoa Robbieta jälkimainingeissa. Höh ja plääh.
Kesto: 5:35
Voittaja: Devon (Rolled up Robbie T)
Arvosana: * ½

Singles Match
Mr. Anderson VS. Jeff Hardy
Tasan kaksi vuotta sitten samaisessa tapahtumassa samat ukot kohtasivat. Otteluhan ei ollut erikoinen, mutta sinä iltana nähtiin eeppinen ”asshole” promo, joka aloitti ilmiön, joka on sittemmin toki vähän kulahtanut. Viime viikkoina tämä Kenin ja Jeffin on/off viha/rakkaussuhde oli taas lipsahtanut pakkasen puolelle, ja oli jälleen aika heitellä iskuja nuoraneliössä.

En tiedä toimisiko tämä pari jonkun stipulaation kanssa paremmin, mutta normimatseissa he eivät ole koskaan klikanneet. Eikä sitä ihmettä nähty tälläkään kertaa. Toki ihan kivaa painia ja silleen, mutta ei mitään erityistä muistettavaa, eikä mitään suurempaa kiimaa missään vaiheessa saavutettu. Ihmettelin myös sitä, miksi Anderson avoimesti halaili ja kätteli Hardya. Ei elänyt A-hole moniikkerinsa mukaisesti. Soo soo. Lopetus oli sitten erikoinen, kun vanha Earl kerkesi paukuttaa mattoa kolmesti hyvin ”kevyeltä” näyttäneessä tilanteessa. Uskonpa, että tuo oli kuitenkin ihan suunniteltu juttu, jolla koitettiin tuoda sellaista ”aidon urheilun” fiilistä mukaan. Noh, oli miten oli, niin ei tämä ottelupari (taaskaan) mitään erikoista tarjonnut. Jos teidän on ihan pakko bookata vielä tulevaisuudessa tätä paria, niin heittäkää sekaan joku FCA-stipulaatio. Tai jotain.
Kesto: 11:39
Voittaja: Mr. Anderson (Countered Hardy's Leg Drop into a pinfall)
Arvosana: ** ¾

Open Challenge Match
Crimson VS. Eric Young w./ODB
Kortissa oli vain 7 matsia, joten oli odotettavissa, että jotain impromptu-settiä nähdään. Crimsonin ylimieliset promot ovat kyllä ihan toimivia, ja olin positiivisesti yllättynyt, että se oli juurikin Eerikki Nuori, joka haasteen otti vastaan. EY on hassu parrakas setä, joka huumorin lisäksi osaa myös painia. Niin hullulta kuin tämä kuulostaakin, niin tämä hätäisesti kasaan raapaistu välikevennyt oli viihdyttävämpi kuin Lockdownin titaanien taisto. Eerikkihän oli vallan hulvaton ”USA bikineissään”, kuten Taz asian ilmaisi. Kehuista huolimatta onhan se fakta, ettei tämä häävi painiottelu ollut. Sellaista kivaa tv-matsitasoa. Ai että rakastan tuota termiä.
Kesto: ??
Voittaja: Crimson (Red Sky)
Arvosana: **

Singles Match
Austin Aries VS. Bully Ray
Tämä kiinnosti. Aries on jo jonkin aikaa ollut kantamansa x-vyön yläpuolella leijaileva kaveri, joka todella ansaitsee paikkansa täällä korkeammassa kortissa. Bully Ray on viimeisen vuoden ajan kuulunut heelpainijoiden ehdottomaan eliittiin. Hypevideossa näytetyt pätkät 3D vs. X-divisioona feudin ajoilta saivat jälleen kerran hämmästelemään kuinka paljon Ray on painoansa pudottanut ja miten hän on aivan eri mies nykypäivänä.

Ja ottelukin oli mainio. Se Ariesin bumppi yläköydeltä turva-aitaan oli ihan sairas spotti ja enemmän kuin ansaitsi ”holy shit” huudot. A Tuplan usuttaessa Rayta läiskimään chopeilla uudestaan ja uudestaan mieleen palasivat flashbackit siitä vuoden takaisesta motyc-tasoisesta AJ-Bully Ray matsista. Tämä ottelupari tuntui toimivan mainiosti. Vähän kyllä ketutti se, että tätä käytettiin Ray-Abyss feudin jatkamiseen Jooseppi Puiston sekaantumisen muodossa. Brainbuster oli ottelun toinen huikea hetki, ja täydellisessä maailmassa matsi olisikin loppunut siihen. En tiedä miksi se piti päättää tuohon paljon laimeampaan lukotukseen. Samalla Kiusaajakin näytti vähän huonolta taputtaessaan niin nopeasti. Aivonmurskaajan jälkeen häviäminen ei olisi ollut läheskään niin noloa, mutta silti Aries olisi saanut sulan hattuunsa. Joseph Parksin sekaantuminen ja matsin lopettaminen huikean Brainbusterin sijaan löysään lukotukseen olivat vähän kummallisia ratkaisuja, mutta kokonaisuudessaan tykkäsin tästä todella paljon ja tässä oli jopa sellaista ”ison matsin tuntua.” Ainakin hieman. Harmi vaan, että Aries saa nyt väistyä Abyssin tieltä. Olisin kernaasti nähnyt miesten uusintamatsin TNA:n 10-vuotisjuhlassa.
Kesto: 13:19
Voittaja: Austin Aries (Last Chancery Submission)
Arvosana: *** ½

Singles Match
AJ Styles VS. Kurt Angle
Tätähän on rakennettu siten....että miehet kohtasivat Impactissa ja matsin jälkeen Kurt huusi ”hey AJ!” Fokus on ollut edelleen Kazin, Danielsin ja Stylesin kolmiodraamassa, johon torstaina lopulta saatiin uutta värinää, kun pahikset paljastivat AJ:n paneskelleen presidentti-Dixietä kaiken aikaa. Kaiken keskellä oli melkein täysin unohtunut se asia, että Angle ja Styles myös ottelevat ppv:ssä.

Tokihan sitä aina toivoisi, että taustatarinoihin panostettaisiin, mutta tosiasia on että AJ-Kurt kelpaa aina. Missä tahansa, milloin tahansa, hyvällä pohjustuksella, huonolla pohjustuksella. Antakaa tälle kaksikolle kehä, laittakaa kamerat pyörimään ja aikaa yli 10 minuuttia ja vola! Meillä on käsissämme timanttisen kova painiottelu. Niin kovia kavereita nämä miehet ovat, ja itse pidänkin tätä TNA:n historian kovimpana taisteluparina. AJ-Daniels toki pääsee lähelle, mutta ei ihan samalla tasolle.

Ottelun bookkaukselle täytyy antaa raikuvat aplodit tältä suunnalta. Tämä meni juuri sillä tavalla, kun märissä päiväunissani olin toivonut. Aikaa annettiin jumaliste 20 minuuttia ja miehet saivat vetää omannäköisensä huippumatsin, jossa kohokohtia riitti. Etenkin se kohta, missä Angle koitti nykäistä saksalaisheiton kehän ulkopuolelle, mutta AJ laskeutuikin jaloilleen oli aivan uskomaton, ja kaikki tapahtui niin nopeasti, ettei sitä kunnolla kerennyt edes tajutakaan. Juuri tuollaisten hetkien vuoksi rakastan niin paljon näitä AJ:n ja Kurtin matseja. Matsin aikana kerettiin nähdä kutakuinkin kaikkea, mitä vain toivoa saattoi: ketjupainia, brawlausta, lentäviä liikkeitä, finishereitä, jännittäviä ”läheltä piti” tilanteita ja AJ:n modifoitu Superman Splash ansaitsee oikein erikoismaininnan. Anglekin innostui tempaisemaan Moonsaultin ja se vastaisku, jossa hän käänsi Styles Clashin nilkkalukoksi oli vallan huikea.

Viimeinen asia, jota tällaisen huippumatsin päätteeksi toivoo ovat sekaantumiset ja ylibookkaus. Niin paljon kuin ilkeiden kaljupäiden mukanaolo matsin loppuhetkillä häiritsikin, niin olihan tuo nyt ihan looginen jatkumo. Mutta ne matsin jälkeiset tapahtumat... nehän ne vasta erektion aiheuttivat. Angle kääntyi feissiksi auttamalla Stylesin pälkähästä sekä halasi häntä. Oh my! Yhdistävätkö AJ & Kurt voimansa pidemmäksi aikaa? Näemmekö Slammiversaryssa Kaz & Daniels VS. Angle & Styles-matsin? Sacrificen tapahtumien perusteella kyllä. Ai että, ai että. Matsin ollessa huipputasoa, ja bookkauksen miellyttäessä suuresti en voi tehdä muuta kuin kehua tätä yhdeksi vuoden tähtihetkistä ja lätkäistä päälle motyc-leiman. AJ & Kurt eivät koskaan petä.
Kesto: 20:44
Voittaja: Kurt Angle (Angle Slam after Kaz & Daniels interfered)
Arvosana: **** ½ (motyc)

World Heavyweight Championship Match (Ladder)
Bobby Roode © VS. Rob Van Dam
RVD:tä haukuin tuossa pari viikkoa sitten kärkevin sanankääntein, enkä ollut laisinkaan mielissään että juuri hänet valittiin tähän välipuolustukselta pahasti haisevaan mestaruusmatsiin. Sitten kun tikas-stipulaatio lisättiin, niin suhtautuminen muuttui neutraalimmiksi. Tuollaisissa rymistelyissä kun Robilla tuntuu edelleen olevan annettavaa. Esimerkkinä vaikkapa se BFG:n Jerry Lynn kohtaaminen.

Ja tuo stipulaation lisääminen pelastikin tämän matsin. Roode-RVD normaalina matsina ei olisi napannut yhtään, mutta tämä oli oikein mukavaa mäiskettä. Tikkaat olivat kutakuinkin ainoa esine, jota tässä käytettiin hyväksi, mutta siitäkin saatiin revittyä makoisia spotteja. Moonsault ja Rolling Thunder tikkaiden päälle olivat komeita. Lisäksi tykkäsin siitä, että tässä ei ollut yhden ainutta feikiltä tuntunutta vyöntavoittelu hetkeä. RVD ei tainnut koko matsin aikana kertaakaan edes päästä kunnolla kiipeämään tikkaita. Henkilökohtaisesti tykkään tästä tyylistä enemmän kuin siitä, jossa ottelija hipelöi vyötä puolen minuutin ajan kaikessa rauhassa, mutta ei saakaan klipsiä avattua ja lopulta vastustaja herää. Se vaan näyttää niin typerältä. Hyvä ettei siihen sorruttu. Kaikin puolin tämä matsi ajoi asiansa. Voittaja oli täysin oikea ja olin varsin tyytyväinen bookkaukseen. Eihän tämä mikään Jericho-Michaels ollut, mutta varsin pätevä pikku-ppv:n pääottelu. Hyvä TNA.
Kesto: 15:28
Voittaja: Bobby Roode
Arvosana: *** ½

*** AJ Styles
** Kurt Angle
* Austin Aries

Yhteenveto: Perinteisesti Sacrifice on ollut sellainen tapahtuma, johon ei ole jaksettu panostaa paskan vertaa. Liian usein TNA saa kustua mehukkaaltakin näyttävän tapahtuman, mutta tällä kertaa kävi juuri päinvastoin: odotukset eivät olleet kovin suuret, mutta toteutus oli hyvää. AJ-Angle oli timanttinen ottelu, ja myös Aries-Bully Ray ja RVD-Roode toimittivat. Illan ainoa suoranaisesti huono matsi oli tuo tv-mestaruustaisto. Tästä tapahtumasta jäi kyllä oikein positiiviset fiilikset ja itse asiassa onnistui nostamaan kiinnostusta kokonaisuutena kohta 10 vuotta täyttävää firmaa kohtaan. TNA:n vuoden parasta settiä. Suosittelen.



EDIT: Nyt muiden kommentit lukeneena totean, että olen ylpeä AJ & Kurt - markki. Ainoastaan Hellhound antanut samaa tasoa hipovan arvosanan, ja muutenkin HH tuntuu yleisesti ottaen jakavan tähtösiä anteliaammin kuin muut TNA:n katsojat.

[Kenitys]

Joo, tulipas katsottua Sacrificekin tässä männäviikolla. Olin enää reilun viikon myöhässä. Tästä se lähtee. Paluu Impact Zonelle oli tuttu ja turvallinen. Yleisö ärsytti vanhaan tapaan, mutta ainakin siitä lähti ääntä toisin kuin nashvilleläisistä. Ehkä se Lockdownin yleisön onnettomuus oli sitten osittain äänentoistolaitteiden vika, kuten Offari sanoi. Se paikkaisi edes vähän tuota huonoutta.

1. Kurt Angle vs. AJ Styles - ***½
Illan paras ottelu, mutta olihan tässä nyt kaikella tapaa niin vahva "tämä on nähty jo niin monta kertaa" -leima. Sitä ei mitenkään erityisesti parantanut sekään, että tälle ottelulla ei oikeasti näytetty edes yrittävän rakentaa mitään järkevää taustatarinaa. Hypevideossakin keskityttiin AJ:n ja Anglen sijaan siihen Danielsin ja Kazarianin esittelemään halikuvaan. Tavallaan aika oivaltavaa buukkausta TNA:lta. Välippv:hen voi huoletta iskeä nämä kaksi painimestaria vetämään 20-minuuttisen ottelun ilman, että sillä pitäisi olla mitään kunnon syytä, erikoista rakennetta tai edes lopputarkoitusta. Ottelu oli siis kaikella tapaa oikein hienoa painia, mutta eivät nämä kaksi nyt keskenään huonompaan varmasti pystyisikään. Silti vähän tämä jätti sellaisen olon, että tässäkö tämä nyt oli. Mitään huikean erikoista yrittämistä, muuta loistokasta vääntämistä tai edes tosissaan työmoodin päälle laittamista tässä ei nähty, joten korkeammat arvosanat jäävät ehdottomasti haaveeksi - ellei sitten satu olemaan Whatin kaltainen sokea AJ- ja Angle-mark ;) Ja juuri kun pääsin kehumaan, kuinka minulla ja Whatilla on niin samanlaiset mielipiteet...

2. Bobby Roode (c) vs. Rob Van Dam - Ladder Match for the TNA World Heavyweight Championship - ***½
Illan toiseksi paras ottelu oli mukava yllätys. Jättisuurena RVD-markkina olen kieltämättä hieman nihkeästi suhtautunut tähän hänen TNA-runiinsa, sillä paikoitellen se on tarjonnut huippuotteluita oikeiden vastustajien kanssa ja välillä varsin vaatimattomia kamppailuja sellaisissakin otteluissa, joista olisi ollut lupa odottaa enemmän. Tältä en osannut oikein odottaa mitään, joten oli kiva yllättyä, kun meille tarjoiltiin 15 minuuttia täynnä näppäriä ja näyttäviä spotteja. Lopetuskin oli kivasti rakennettu. Ottelun suurin ongelma oli mielestäni se, että kaikki bumppi- ja spottihetket piti rakennella niin, että ne näkyivät kilometrien päähän. Ei ollut tarjolla mitään yllättäviä tikapuuspottailuja tai puskista toisen päälle heittäytymisiä, vaan melkein joka kerta nähtiin se, kuinka painija ensin pistää toisen maahan, katsoo katosta roikkuvaan vyöhön ja kattoon kiipeämisen sijaan alkaa väkertää jotain tikkaiden kanssa. Toki Ladder-otteluissa on aina tällaista epäuskottavaa bumppipohjustusta, mutta tässä se oli jotenkin harvinaisen tökerösti ja näkyvästi toteutettu. Laski harmillisesti fiilistä.

3. Bully Ray vs. Austin Aries - ***½
Tästä ei ole ihan kauheasti sanottavaa. Odotinkin, että nämä kaksi voisivat vetää samalla tavalla mielenkiintoisen ja viihdyttävän ottelun kuin AJ ja Bully Ray viime vuonna. Ainakaan tässä ei ihan ylletty vielä siihen Slammiversaryn AJ-Ray -ottelun tasolle, mutta ehkä se nyt ei tässä esimerkiksi ajan puitteissakaan ollut edes tarkoitus. Sen sijaan ottelu hoiti oman tonttinsa enemmän kuin kiitettävästi ja jätti toivomaan pidempää ja vielä kovempaa jatko-ottelua näiden kahden välille. Sitä tuskin on kuitenkaan tulossa, jos Ray kerran alkaa feudaamaan Abyssin ja tämän hyvin samannäköisen mutta hampaikkaamman veljen kanssa. Kohokohta tässä ottelussa oli tietenkin se Arieksen todella karun näköinen tiputus.

4. Mr. Anderson vs. Jeff Hardy - ***
Jostain syystä minä tykkäsin tästä ottelusta kai hiukan enemmän kuin muut arvostelijat keskimäärin. Jostain syystä minusta tämä vain toimi juuri hyvin omalla paikallaan alakortin suurempana otteluna. Molemmat näyttivät osaavansa vetää edelleenkin hyviä otteluita, vaikka selvästikään nämä kaksi eivät ole toisilleen ne parhaat vastustajat. Siksi ihmetyttääkin, miksi TNA:n pitää iskeä heidät taas vastakkain. Eikö näillä kahdella ollut jotain feudia viime vuonnakin? Lopetus oli tavallaan ihan hauska. Ei minulla mitään suurempaa moitittavaa ole tästä. Varmaan aika lailla niin hyvä kuin näiden kahden 1 on 1 match ilman stipulaatioita voi olla.

5. Samoa Joe & Magnus (c) vs. Cristopher Daniels & Kazarian - TNA World Tag Team Championship - **½
Sen sijaan tälle on syttynyt yhtä paljon kuin muut kirjoittelijat edellä. Joku tässä Joen ja Magnuksen joukkuemestaruuskuvioissa on nyt selvästi, kun yksikään heidän tämän vuoden ottelunsa (VR:n kamppailua lukuun ottamatta) ei ole iskenyt samalla tavalla kuin muihin. Ehkä Joen ja Magnuksen mahtavuus on jotain sellaista, joka on ilmiselvää jopa Hulk Hoganilla mutta ei minulle. Ei siinä, oli tämä kaikella tapaa ihan mukavaa painimista suhteellisen tiiviissä openerissa, mutta olisin silti odottanut jotain vielä paljon enemmän. Kehässä oli kuitenkin taas kolme aivan huippupainijaa, ja silti he eivät pystyneet tämän erikoisempaan suoritukseen.

6. Gail Kim (c) vs. Brooke Tessmacher - TNA Knockouts Championship - **
Olin varautunut siihen, että Tessmacher olisi kehässä täysi käsi ja että koko mestaruusottelu olisi täysi vitsi. Niinpä oli erittäin positiivinen yllätys huomata, että Tessmacher osasikin painia. Tai joo, osasi ne etukäteen opettelemansa liikkeet, mutta siitähän se homma loppujen lopuksi lähtee liikkeelle. Parempi se on opetella jotkut liikkeet ulkoa ja tehdä niitä kehässä kuin olla opettelematta mitään ja tyytyä pyörimään ympyrää. Minusta tämä oli oikeastaan sen Gail Kim vs. Tara -ottelun jälkeen koko vuoden paras naisten mestaruusottelu. Kaikella tavalla toimivaa ja yllättävän kivaa menoa. Ei suurempaa valittamista, sillä en usko, että Brookella on mahdollisuuksia yhtään tätä parempaan otteluun.

7. Devon (c) vs. Robbie E vs. Robbie T - TNA Television Championship - *½
Kiinnosti muuten niin älyttömästi tämä ottelu. Jos Slammiversaryssa nähdään Robbie E vs. Robbie T, lupaan olla katsomatta sen ja antaa automaattisesti kolme tähteä ihan vain jo buukkauksellisen mahtavuuden ansiosta. Samaa voisin varmaan luvata siinäkin tapauksessa, että tämä suuri ja mahtava tulevaisuuden lupaus Devon tulee ja puolustaa TV-mestaruuttaan taas jossain yhtä tärkeässä ottelussa kuin kolmessa viimeisimmässä ppv:ssä, mutta kai minä jollain tavalla nautin tästä itseni kiduttamisesta Devon-otteluiden muodossa. Ja olihan tämä nyt laadullisesti siis ihan ok:ta (mutta kaikella tavalla tylsää) peruspainia. Parempi kuin kaksi edellistä TV-mestaruusottelua.

8. Crimson vs. Eric Young - *
Heh. Todella tarpeellinen ottelu. Näyttihän se Crimson pari nättiä liikettä, mutta paljon muuta ei jäänytkään käteen. Eric Youngissa on se ongelma, että mieheen kyllästyy heti, kun häntä pitää katsoa toisen kerran saman kuukauden aikana. Sitten voi taas naurattaa vähän. Ja miksi sillä oli USA-"bikinit", kun se on kanadalainen? Vai sekö se vitsi tässä oli? Heh heh. Hassua.

Tämä oli tasaisin kokonaisuus TNA:lta tähän mennessä. Samalla se oli vuoden paras TNA-ppv tähän mennessä. Aikamoinen yllätys itse asiassa. Mutta siis, jos ppv tarjoaa kolme noin tasaisen hienoa kamppailua, on jossain onnistuttu jo varsin hienosti. Siihen päälle vielä yksi hyvä ottelu, yksi kiva joukkuemestaruusottelu ja yksi yllättävän hyvä naisten ottelu, niin minusta tätä ei voi pahemmin alkaa moittia, vaikka sieltä pakolliset Crimson- ja Devon-turhuudet löytyivätkin. Ehdottomasti siis Hyvä ppv, joka jättää mielenkiinnolla odottamaan sitä, mitä TNA keksii meille Slammiversaryn varalle.

[Juge]

Nyt sain itsekkin tämän katsottua. Lyhyet mietteet, ei kukaan enää jaksa lukea pitkiä sepustuksia näin yli kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen..

- Tag ottelu oli kaikin puolin hyvä. Parempi kuin pari viime PPV:n tag-mestaruusottelua. Vauhdikasta menoa, ja oli kyllä aivan oikeassa paikkaa korttia. Voittajat olivat iloinen yllätys ***

- Knockoutsien matsi yllätti positiivisesti. Parempaa kuin useammat muut Gail Kimin aikakauden matsit. Kyllä Tessmacheristakin vielä painija saadaan **-

- TV-mestaruusottelu ei mitään ihmeempiä tarjonnut, mutta tyydytti kyllä minua. Onneksi ei sitä Robbie T:n turnia tullut. Ihan ok, ylitti mielestäni tv-ottelu -tason **+

- Hardy-Anderson oli minullekkin pettymys. Joku taisi sanoa jopa huonoksi. Mielestäni melko tylsä ottelu, joskin hetkensä oli tälläkin. Ainakin se, kun herrat iskivät toistensa finishereitä toisilleen. Lopetus oli vähän hämärä, toivottavasti tämä oli tosiaan se jonkun mainitsema urheilullinen ratkaisu, sillä en välttämättä haluaisi nähdä herroja vastakkain lähitulevaisuudessa **½

- Crimsonin promo oli hyvä, ja yllätys oli melko suuri, kun sieltä pärähti IiVain (EY:n) tunnari soimaan. Matsi nyt ei mitään ihmeempiä tarjonnut, mutta ei tämänkään matsin läsnäolo mitenkään pistänyt v*tuttamaan. Tv-ottelu -tasoa **

- Tykkäsin Ariesin ja Bullyn ottelusta. Feudi on ollut hyvä, ja tunteet tulivat hyvin ilmi ottelun aikana. Komeita muuveja, kirsikkana tietenkin se Ariesin sairas spotti. Brainbuster onnistui myös loistavasti. Ehkä tuo lopetus oli nyt vähän tylsä, kun Bully taputti noin helposti. Brainbusteriin lopettaminen olisi ollut mielekkäämpää. Illan toiseksi paras ottelu ****-

- Styles ja Angle eivät kyllä epäonnistu koskaan. Aivan loistava ottelu ja MOTN. Jälleen komeita liikkeitä molemmilta, botchattu (?) Superman Splash jäi parhaiten mieleen. Kazin ja Danielsin sekaantuminen oli odotettua, ja tähän päälle vielä se spekuloitu Anglen faceturn, niin ai että sentään. Hyvin luultavasti tämä nelikko esiintyy Slammiversaryssa vastakkain tag-ottelussa. Huh huh sentään ****

- Main Event oli myös upea. Tikapuita käytettiin hyvin hyödyksi. Ikisuosikkini RVD heitti jälleen infernaalisen hienoja liikkeitään, ja Roodekin suoritui hyvin. RVD:n jalka vääntyi aika ikävän näköisesti siinä yhdessä kohtaa. Tikasrymistelynä hyvä, muttei ei tästä mitään klassikkoa muodustunut ****-


Oli kyllä hyvä PPV. Yleensä näihin väli-PPV:ihin ei TNA yleensä jaksa panostaa, mutta nyt kyllä onnistuttiin. Yksi neljän tähden ottelu, ja kaksi hyvin lähellä sitä, eikä varsinaisesti paskoja matseja ollut, joten taso oli korkealla koko illan ajan. TNA:n paras PPV tähän mennessä ja Wrestlemanian jälkeen toiseksi paras, nuff said? Onnistunut show, ja jos TNA jatkaa tätä linjaa, niin hyvältä näyttää.

TNA Sacrifice: 2.875 ~ ***