Kiinnostavat ottelut:
Kiinnostaviin matseihin lukeutuvat Dolph Ziggler vs. Zack Ryder, Air Boom vs. Swagger & Ziggler, Cody Rhodes vs. Randy Orton ja John Cena vs. Alberto Del Rio.
Ziggler–Ryder olisi mielestäni oiva valinta opener-otteluksi. Ja jotta se onnistuisi opener-matsien tehtävässä (yleisön sytyttämisessä), parasta olisi, että Ryderistä kruunattaisiin uusi mestari. Tämä on ikävä kyllä varsinainen vastakohta ns. win–win-tilanteelle, sillä haluan, että Ziggler säilyttää mestaruuden mutta haluan myös että Ryder nousee mestariksi. Enkä siis halua, että Ziggler häviää enkä myöskään halua että Ryder häviää. Huoh. No, jännitystä riittää joka tapauksessa, sillä lopputulos on kiinnostava. Ja uskon, että miehet kykenevät ihan huikeaan matsiin, jos vain saavat aikaa.
Air Boom vs. Swagger & Ziggler kuulostaa edelleen Edge & Rey Mysterio vs. Angle & Benoit -feudilta, mikä tekee siitä jo jotenkin alitajunnallisesti mahtavaa settiä. Toisaalta nämä Edge & Rey vs. Angle & Benoit -vertaukseni saattavat synnyttää tälle ottelijanelikolle ehkä
hieman liian kovia odotuksia. Oli miten oli, katson äärimmäisen mielelläni Kingstonia, Bournea, Ziggleriä ja Swaggeria kehässä, joten en keksi tästä sanaakaan valitettavaa. Pituutta jos suotaisiin sellainen vartti, niin tässä olisi ainesta tag team -painin resurrektio-otteluksi.
Cody Rhodes – Randy Orton kiehtoo, sillä Rhodes on Fave Femmani ylin ykkönen. Orton on melko kaukana siitä, mutta ei haittaa; eipähän tarvitse taas katsella Randallia mestaruuskahinoissa. Groteski-Codyn voitto on jo ajatuksenakin niin absurdinen, että lähinnä naurattaa, mutta mitäs siitä. En odottakaan tältä ottelulta mitään Codyn läpimurtoa, vaan sen sijaan tiukkaa äksönipläjäystä, jossa Rhodes on selättää kymmenkertaisen (?) ex-mestarin reilussa singles-matsissa, mikä on häviöstä huolimatta helvetillinen meriitti Codyn kaltaiselle nuorelle kollille.
Alberto voittanee Last Man Standingin ja säilyttänee mestaruusvyönsä, joten tässä(kään) ottelussa ei erityisen suurta jännitettävää ole. Lopputuloksen sijaan kiinnostus kallistuu siihen, kykenevätkö Cena ja Del Rio painimaan viihdyttävän koitoksen. Toivon niin, sillä fanitan Alperttia hullun lailla ja haluan, että Del Rio todistaa epäilijöittensä olevan väärässä. Kenties meksikaani panee kroppaansa taas hieman hurjemmin likoon, niin kuin viime vuoden TLC-PPV:ssä?
Ottelut, jotka eivät kiinnosta:
Big Show vs. Mark Henry, The Miz & R-Truth vs. CM Punk & Triple H, Beth Phoenix vs. Eve ja Sheamus vs. Christian.
En halua uskoa, että joku tulee tänne puolustamaan Big Show'n ja Mark Henryn maailmanmestaruusmatsia. Olen kurkkuani myöten täynnä jo sitä, minkälaista nettifanitusta Henry on yhtäkkiä alkanut saada taakseen, sillä Henry on yhä se sama halvatun Henry, josta ei ole nuoratussa neliössä yhtään mihinkään. Joo, miestä on bookattu hyvin, ja hän osaa ottaa yleisön haltuunsa kokemuksensa ansiosta, mutta kehässä mies on tylsä, hidas sekä kankea eli suomeksi sanottuna surkea. Lisätään tähän Big Show, joka on yhtä lailla tylsä, hidas, kankea ja surkea, ja mitä muuta me voimme odottaa kuin tylsää, hidasta, kankeaa ja surkeaa matsia? En halua tyytyä näihin "positiivisesti yllättäviin kahden ja puolen tähden otteluihin", kun rahkeita olisi eri painijavalinnoilla yli neljän tähden mittelöihin. Henryn veteraanimestaruuskausi on rinnastettavissa Kanen veteraanimestaruuskauteen tylsyytensä, huonoutensa ja mitäänsanomattomuutensa tähden.
Miz & Truth vs. Punk & HHH ei kiinnosta tippaakaan, sillä Punk on jo tuhottu. Se heinäkuussa katsojia riemastuttanut ja huudattanut "Voice of the Voiceless" on kuollut ja kuopattu (tai korkeintaan kituu ja sätkii Punkin vallanneen alien-ulkomuodon alla), ja nykyään meitä ihastuttaa Triple H:n giganttista kyrpää kurkkuunsa upottava ja kiveksensä kastroinut John Cenan kaksoisolento, joka pitää kasvoillaan ns. Vladimir Kozlov / Ezekiel Jackson -hymyä ja heiluttaa apaattisesti kädessään WWE:n lippua. Aivopesty haamu entisestään. Todella sääli, sillä heinäkuinen Punk oli paras hahmo WWE:ssä sitten "Stone Cold" Steve Austinin.
Bethin matsi napostele ei (huomatkaa lyyrinen sanajärjestys). Eve(rwood) on vähintään yhtä tylsä draamasarja kuin Twin Peaks.

(Ei, vitsi ei aukea, ellei ole seurannut keskustelua tv-ohjelmista.)
Christianin ja Sheamuksen kamppailu sen sijaan putoaa kiinnostavan ja ei-kiinnostavan välimaastoon. Otteluna varmasti kova old school -henkinen mättö, mutta feudi – mikä feudi?

– ei liikuta allekirjoittanutta. Niinpä kiinnostus lopputulosta kohtaan on suunnilleen 0,00 %:a.
Yhteenveto:
Tyylipuhdas välitapahtuma. En taatusti katselisi tätä, jos joutuisin show'sta jotain maksamaan. Muutenkaan tapahtuma ei oikeastaan kiinnosta, mutta onhan Zigglerin tupladuuni koettava, sillä Dolph on tällä hetkellä WWE:n paras painija.