Night of Champions (18.9.2011)

[enska]

Great! Kimpussani on sokea CM Punk -maanikko, itse Herra Euforia sekä mies, joka nauttii TNA:sta. On kuin porsas koettaisi vakuutella sudelle, ihmiselle ja leijonalle, miksei häntä kannata syödä.

Kröhöm... Tämä teksti on malliesmerkki siitä, mitä tapahtuu, kun matsin lopetus kusee niin tehokkaasti että 24 minuutin ottelun ensimmäisestä 20 minuutista jää mieleen vain yksi spotti ja loppu on raivareita.

Et oikeasti ole sitä mieltä etteikö ottelu pitkitettyä loppua lukuunottamatta olisi lunastanut odotuksiasi? Okei, jos olet sitä mieltä niin mikäs siinä, mutta itse en vaan muista koska olisin viimeksi nähnyt yhtä viihdyttävän brawlin. En ainakaan tänä vuonna.

Mitä ihmettä tuon 15 minuuttia kestäneen alkuottelun tulisi antaa anteeksi, jos lopputulos on kasa maailman höyryävintä paskaa?

Mietipä nyt.

Teet kotona pitsaa (vrt. Triple H ja Punk aloittavat brawlaamisen). Panet pitsan päälle aineksia, joita rakastat eniten (vrt. Triple H ja Punk vetäisevät erilaisia spotteja). Pitsan herkullinen tuoksu kasvattaa ruokahaluasi (vrt. innostut ottelusta ja tahdot nähdä hyvän lopetuksen hyvälle matsille). Sitten joku idiootti ilmestyy paikalle ja kaataa pitsan päälle pullollisen salaatinkastiketta (vrt. Mizin ja Truthin tulo paikalle) ja kämmenellisen porkkanaraastetta (vrt. Laurinaitiksen tulo) sekä vielä virtsaa pitsan päälle (vrt. Nashin tulo).

Silloin on pilalla koko pitsa. Eikä nälkäistä kokkia lohduta siinä vaiheessa tippaakaan se, että pitsassa oli jossain vaiheessa potentiaalia herkulliseksi ateriaksi.

Eikä matsin meno nyt muutenkaan mitään erityisen mainiota ollut. Ideaalisena vertailukohteena voi käyttää WrestleManian Undertaker – Triple H:ta. (Kyseinen matsi oteltiin vieläpä tämän vuoden puolella, mikä vastaa [omalta osaltani, tietysti] samalla tuohon "En ainakaan tänä vuonna" -väitteeseesi.) Manian matsissa nähtiin paljon räväkämpää ja mahtipontisempaa brawlausta kuin tässä Night of Championsin rykäisyssä, jossa ainut oikeasti mieleenpainuva spotti oli se nimenomainen loikka selostajainpöydälle, jota kehuin jo alkuperäisessä viestissänikin. Mania-matsista jäivät mieleen pusku Colen lasikuution läpi, HHH:n lento selostajainpöydän päältä mustalle tatamille, terästuolin isku kalloon, hieno kierre-spinebuster pöydän päälle sekä Undertakerin uskomaton pää edellä -hyppy kehästä ulos. Siis monin verroin hienompaa ja suurempaa äksöniä kuin se, mitä Punk ja HHH meille tarjosivat (hikistä nyrkkitappelua, jossa välillä työnnettiin toinen kehäaitausta tai teräsportaita päin ja vähän lääpittiin toisia tuolilla selkään).

En ole enska, mutta vuosien ajan miehen viestejä lukeneena on käynyt selväksi että hänelle tarinankerronta ja bookkaukseen liittyvät asiat ovat paljon tärkeämpiä kuin useimmille. Jotkut arvostavat asennetta, jotkut varvaslukkoja. Enska arvostaa virheetöntä bookkausta. Minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että enska pitää showpainia kuin draamasarjana, jossa juonikuviot ovat a ja o. Sitähän se tavallaan on, mutta itse annan kyllä anteeksi juonikuvioiden epäloogisuuksia helpommin, jos painijat kuitenkin tekevät parhaansa huononkin juonikuvion/huonosti bookatun matsin eteen. Kuten tuossa Punk-HHH:ssakin. En viitsinyt kiinnittää noihin epäloogisuuksiin liiaksi huomiota, koska ottelijat kuitenkin vetivät hyvin, ja matsi oli pääasiassa viihdyttävä. Tai sitten olen vain liian paatunut WCW/TNA-tyyliseen ylibookkaukseen.

Jos joku ei pidä "virheetöntä bookkausta" yhtä tärkeänä kuin minä, en tiedä, miten sellainen henkilö voi saada kiksejä showpainista. Eivätkä juonikuviot ole minulle millään lailla "a ja o" – kehän sisällä ja sen ulkona tapahtuvat asiat ovat tismalleen samanarvoisia (vaaka ei kallistu kummallekaan puolelle). Kayfabe, jos jokin, sen sijaan on "a ja o".

Ylibookkaus on juttu, joka voi tehdä ottelusta erittäin hyvän tai huonon. Minulla ei ole mitään hyvää ylibookkausta vastaan. Night of Championsin farssissa ylibookkaus teki ottelusta kuitenkin äärimmäisen surkean. Logiikka jäi unholaan, ja oikeastaan jokainen kehäalueella ollut henkilö (ehkä Punkia lukuun ottamatta) saatiin näyttämään todella, todella typerältä.

Tässä vaiheessa Darien varmaankin tulisi huutelemaan, että perustele, joten perustellaan sitten.

• 1. The Miz ja R-Truth
  The Miz ja R-Truth hyökkäävät kehään, koska he tahtovat suistaa Triple H:n vallasta, sillä he uskovat HHH:n olevan Salaliiton Sielu. Alkuun kaikki menee ihan loogisesti ja näyttää siltä, että Miz ja Truth onnistuisivat tavoitteessaan (mikä olisi tapahtuessaan vielä pelastanut tämän ottelun karmealta kohtaloltaan), mutta kas, Hopla selviytyykin selätysyrityksestä. Mitäs Miz ja Truth tekevät sitten? Ehei, he eivät suinkaan etsi käsiinsä esimerkiksi terästuoleja, joita käyttämällä he – kaksi aikuista miestä – kykenisivät murjomaan Triple H:n tajuttomaksi käden käänteessä. Sen sijaan nämä älyköt alkavat uhota tuomarille. Daa. Mitä käy? Kumpikin heistä päätyy loppumatsiksi kehän ulkopuolelle, eivätkä he kykene enää vaikuttamaan ottelun kulkuun.
  
  2. John Laurinaitis
  WWE antaa ymmärtää, että Laurinaitis on paha mies. Kaikki paljastuu viimeistään tässä matsissa, kun Laurinaitis tekstaa Kevin Nashin kehään. Mutta mitä helvettiä? Jos kyseessä on No Disqualifications -ottelu ja Laurinaitis on valmis ottamaan sen riskin, että jää kiinni likaisista töistään, miksei, oi miksei Laurinaitis pyydä Nashia paikalle jo aiemmin? Ja miksi Laurinaitiksen kaltaisen arvovaltaisen miehen pitää ylipäätään käyttää jotain fossiilista ja likipitäen liikuntakyvytöntä Kevin Nashia ainoana valttikorttinaan vallankaappausoperaatiossaan? Helpostihan Laurinaitiksen kaltainen mies olisi saanut vaikkapa koko WWE:n heel-midcardiston kehään HHH:ta hakkaamaan. Mutta mies onkin niin yksinkertaisen tyhmä, että luottaa raihnaiseen Nashiin ja hyvään tuuriin. Ei mitään järkeä.
  
  3. Kevin Nash
  Oikeastaan sama kuin yllä. Se, miksei Nash saapunut aikaisemmin kehään (esim. vaikkapa silloin, kun Miz ja Truth olivat hakkaamassa ottelijoita), on käsittämätön asia. Mut ku Laurinaitis ei ollu tekstannu sille ilmestymiskäskyä viä, vai? No herranlettas. Soppa se sen kuin sakenee. Kyllä, Nash ja Laurinaitis ovat idiootteja. Miksei Nash käyttänyt esimerkiksi terästuolia apunaan HHH:n ja Punkin murjomisessa? Joo, tiedän, pikkujuttuja ja niin edelleen, mutta pikkujutuista ne mestariteokset luodaan.
  
  4. Triple H
  Triple H on kaikista tyhmin. Mies johtaa koko hiton lafkaa ja tietää tasan tarkkaan kaiken WWE-maailman kierouksista. Vaan siltikään tämä nerokas COO ei tajunnut asettaa ottelulleen ennen PPV:tä vaikkapa sellaista lakipykälää, jonka mukaan jokainen siihen sekaantuva saisi fudut WWE:stä. Tai esimerkiksi mojovat sakot. "Kyä me varmaan voidaan otella iha rauhassa. Tuskin ketään kiinnostaa sekaantua tähän matsiin, ku tässä on panoksena pelkästään WWE:n tulevaisuus." HHH on myös hyvin mulkero hahmo, jos hän ei suostu ottelemaan Punkia vastaan revanssia; CM:äähän viilattiin tässä pahemman kerran linssiin. Todellinen sankari-COO olisi järjestänyt Hell in a Celliin Punk–HHH II:n (johon kukaan ei tietenkään voisi HIAC-stipulaation ansiosta sekaantua), mutta Hunter livistää häntä koipiensa välissä paikalta pois ja on kuin koko juttua ei olisi ollutkaan. "Mikä matsi? Mikä kusetus? Mä voitin – mä oon sua parempi. Häivy tai saat potkut."

Lisäksi minua hämmästyttää se, ettei John Laurinaitiksen sikamaista käytöstä puitu NOC:n jälkeisissä RAW'issa millään lailla. Laurinaitishan oli kusettaa Triple H:lta viran pois, mutta Hoplaa ei ilmeisesti kiinnosta. "Hyvä työmies se on. Mitä nyt melkein tuhosi COO-urani usuttamalla lapseni kummin kimppuuni PPV-lähetyksessä. Mitäs noista."

Oli tässä (bookkaukseltaan) vuoden huonoimmassa ottelussa jotain hyvääkin. Tulen nimittäin saamaan elämäni loppuun saakka makoisat naurut R-Truthin salaisesta face turnista.

"I don't even understand what we just saw."

[bookert]

Usein olen enskan kanssa ollut paljon samoilla linjoilla asioista, mutta en yhtään pääse nyt samaistumaan tähän ylirationaaliseen analysointiin. Johtunee siitä, että itse en katso painia samalla tavalla kuin leffoja. Showpaini on todellakin kuin saippuasarja, joka nimeomaan kaipaa välillä niitä twisteja eikä vain pelkästään kunniallisia ja puhtaita otteluita, jossa toinen osapuoli voittaa ja toinen putoaa kortissa. Juuri tällaista överiksi vietyä ylibookkausta on välillä todella mukava katsella kun viime vuodet WWE on mennyt niin tuttua ja turvallista reittiä bookkauksensa kanssa.

Äärimmäisen harvassa ovat olleet matseihin sekaantumiset, kuvioiden ristiinsekoittamiset, suuret "kuka teki sen"-kysymykset jne. Nyt meillä on sitä kaivattua attitudea saatu ripaus takaisin ja itse ainakin nautin ihan täysillä siitä, ettei ole enää niin selkeää mitä missäkin matsissa ja viikottaisessa jaksossa tapahtuu.

Punk ja Cena vetivät pari eeppistä matsia putkeen ja kolmas eeppinen matsi tarjoiltiin Hunterin korvatessa Cenan roolin. Matsi toimi jo lähtökohtaisesti, koska se oli odotettu, hyvin etukäteen promoilla rakennettu, jäätävän suuret panokset sisällään pitävä kahden megatähden kohtaaminen. Itse toteutus ja kehäaction oli myös taattua laatua kun Punk ja Hunter stiffailivat toisiaan siellä sun täällä. Tuli mieleen ne vanhat hyvät ajat oikeasti. Pidinkö myös siitä lopun sekaantumishärdellistä? No aivan kybällä.

Tosiaan nyt ei ole kyseessä mikään leffa, jota kuuluu tarkastella suurennuslasilla ja miinustaa tähtiä pois mikäli löytää epäkohtia, vaan painimatsi, joka ainakin itseäni ja selkeästi lähes kaikkia muitakin miellytti viihdearvoltaan hyvinkin paljon. Truthin sekoilut olivat koomisia juu, mutta noteerasinko noin pientä pikkuseikkaa kolmea sekuntia kauempaa? En, vaan jatkoin nauttimista miettien mitä tässä draamassa mahtaa loppujen lopuksi käydä. Syitähän tässä tosiaan kaikelle tapahtuneelle(poislukien Truthin omat seikkailut) löytyy, mutta kaikestahan löytyy aina epäkohtia mikäli niitä haluaa hakea.

Myönnetään, että ei kaikki tässä ihan kaikista loogisimmin mennyt jos miettii miten oikea järkevä ihminen toimisi, mutta jos näin filosofiseksi mennään niin eikös koko ala ole idioottimainen? Lähes jokaista painimatsissa tapahtuvaa liikettä voisi aina arvostella, koska itse järkevänä ihmisenä olisi toiminut toisin tekemällä jonkun paljon murhaavamman liikkeen. Tässäkin matsissa järkevintä olisi ollut Laurinaitiksen kannalta pysytellä piilossa, mutta mitäs järkeä siinä taas olisi ollut itse shown kannalta. Pitihän meillekin näyttää tuo kännykkäpelleily. Ja Nash olisi toki voinut tulla jo vaikka ennen matsia riehumaan, mutta eikös se olisi ollut jo vähän kusemista luvatun matsin päälle. Nyt Hunter ja Punk kuitenkin pääsivät ottamaan yhteen melko pitkäänkin ennen näitä sekaantumisia. Miz ja Truth taas ovat lapsellisia ja kiihtyneitä heel-hahmoja, jotka tottakai olivat jo PPV:n alun tapahtumista edelleen tuomareille vihaisia eivätkä hallinneet hermojaan koheltaessaan kehässä.

[enska]

Usein olen enskan kanssa ollut paljon samoilla linjoilla asioista, mutta en yhtään pääse nyt samaistumaan tähän ylirationaaliseen analysointiin. Johtunee siitä, että itse en katso painia samalla tavalla kuin leffoja. Showpaini on todellakin kuin saippuasarja, joka nimeomaan kaipaa välillä niitä twisteja eikä vain pelkästään kunniallisia ja puhtaita otteluita, jossa toinen osapuoli voittaa ja toinen putoaa kortissa. Juuri tällaista överiksi vietyä ylibookkausta on välillä todella mukava katsella kun viime vuodet WWE on mennyt niin tuttua ja turvallista reittiä bookkauksensa kanssa.

Tiedän, että tällainen vastaustapa ärsyttää, mutta:

Ylibookkaus on juttu, joka voi tehdä ottelusta erittäin hyvän tai huonon. Minulla ei ole mitään hyvää ylibookkausta vastaan. Night of Championsin farssissa ylibookkaus teki ottelusta kuitenkin äärimmäisen surkean. Logiikka jäi unholaan, ja oikeastaan jokainen kehäalueella ollut henkilö (ehkä Punkia lukuun ottamatta) saatiin näyttämään todella, todella typerältä.

Sen sijaan esimerkiksi SummerSlamin ylibookkausta rakastin aivan täysin rinnoin. Del Rion ilmaantuminen oli looginen ja odotettu mutta silti yllättävän hieno juttu, ja Nashin mystinen paluu edusti sitä attitudemaista shokkiviihdettä, joka "viedään överiksi" ja on täten mukavaa katseltavaa tutun ja turvallisen WWE:n tutussa ja turvallisessa kyydissä. Nashin ilmaantuminen ei kuitenkaan ollut liian överi veto, koska siinä ei ollut (ainakaan vielä ennen surullisenkuuluisaa tekstiviestiskandaalia) mitään epäloogista taikka muutoin vain typerää syytä taustalla. Oli siis kyse hyvästä ylibookkauksesta. Night of Championsin katastrofi taasen on malliesimerkki huonosta ylibookkauksesta.

Äärimmäisen harvassa ovat olleet matseihin sekaantumiset, kuvioiden ristiinsekoittamiset, suuret "kuka teki sen"-kysymykset jne. Nyt meillä on sitä kaivattua attitudea saatu ripaus takaisin ja itse ainakin nautin ihan täysillä siitä, ettei ole enää niin selkeää mitä missäkin matsissa ja viikottaisessa jaksossa tapahtuu.

Minäkin nautin mainitsemistasi seikoista (sekaantumisista, mysteereistä, jännityksestä jne.), kunhan niiden bookkaamisessa käytetään järkeä. Sehän nimenomaan on parasta, mitä saippuasarjaurheilustamme saa irti – kutkuttavia juonenkäänteitä ja yllätyksiä sekoitettuna henkeäsalpaavaan kehä-äksöniin. Showpaini onkin konseptina äärimmäisen nerokas keksintö. Sen takia on harmillista, että showpainia kirjoitetaan niin kovin usein erittäin huonosti.

Tästä COO-kuviostakin saisi aikaan aivan uskomatonta viihdettä ja jännitystä, jos käsikirjoittajat eivät olisi näin typeriä. Enemmän valtaa vaativia henkilöitä, enemmän Triple H:n vihamiehiä ja kannattajia, enemmän sekasortoa, enemmän syvyyttä HHH:n uuteen hahmoon lafkan johtajana, enemmän painostusta WWE:n lautakunnalta, enemmän kysymyksiä ja enemmän vastauksia. Onko se niin perhanan vaikeaa?

Voin ehkä olla joidenkin mielestä ylirationaalisesti analysoiva hirviö, mutta kun jo ihan pienillä teoilla tästä kaikesta saisi aikaan niin huikeasti parempaa viihdettä. En halua tyytyä tällaiseen epäloogisuuksia täynnä olevaan show'hun.

Tosiaan nyt ei ole kyseessä mikään leffa, jota kuuluu tarkastella suurennuslasilla ja miinustaa tähtiä pois mikäli löytää epäkohtia, vaan painimatsi, joka ainakin itseäni ja selkeästi lähes kaikkia muitakin miellytti viihdearvoltaan hyvinkin paljon.

Eipä tässä ollut suurennuslasille käyttöä, kun ongelmat olivat niin suuria, että niitä oli mahdoton olla näkemättä paljainkin silmin.

Asenteeni ei siis suinkaan ole se, että alas kaikki sekaantumiset ja shokkiratkaisut. (Puhun itse asiassa enemmän niiden puolesta kuin vastaan. Kunniakkaat yksi yhtä vastaan -taistelut ovat ylikäytettyinä varsin kuivia tapauksia; on kuin katselisi showpainin sijaan kreikkalaisen painin ammattilaisturnausta, jollaista ainakaan allekirjoittaneen ei kiinnostaisi katsella alkuunkaan. Niitäkin toki tarvitaan, jotta käsikirjoittaminen ei koostu pelkästä attitude-äksönistä.) Sen sijaan asenteeni on se, että ylistystä hyvälle ja sentteriä huonolle käsikirjoittamiselle.

Night of Championsin ottelu oli laiskasti ajateltu fiasko, josta olisi voinut muovata helposti jotain ihan muuta.

[Spunkmeyer]

Olenko minä sokea Punk-fanaatikko? Hetkonen, en minä ole C2W!

Pitsavertaus on muuten ihan hyvä, mutta ontuu ehkä siinä että matsistahan nautitaan jo sen alussa, eikä vasta sitten kun se on kokonaan ohi Ymmärrän kyllä mitä meinaat ja hyväksyn mielipiteesi. En väitä vastaan. Sen verran kuitenkin tähdennän että nyt tuntuu siltä, että pidin tästä matsista enemmän kuin HHH/Takerista.

Bookkauksen loogisuudesta tuli mieleen: piditkö Over the Limitin Cena vs Miz/Rileystä? Tiedän että katsoit matsin panssarivaunussa, mutta arvioipa nyt jälkikäteen sen loogisuutta ja viihdyttävyyttä.

[enska]

Olenko minä sokea Punk-fanaatikko? Hetkonen, en minä ole C2W!

Ohhoh. Nyt meni nimimerkit sekaisin.

Bookkauksen loogisuudesta tuli mieleen: piditkö Over the Limitin Cena vs Miz/Rileystä? Tiedän että katsoit matsin panssarivaunussa, mutta arvioipa nyt jälkikäteen sen loogisuutta ja viihdyttävyyttä.

Eipä ole sitten pienintäkään muistikuvaa tästä ottelusta, mikä johtunee luultavimmin juuri tuosta militaristisesta paininkatselumiljööstäni ja leiriväsymyksestä. Täytynee katsastaa uusiksi joskus, vaikka semmoinen muistikuva takaraivossani kuitenkin piilee, ettei kyseessä mikään mestariteos ollut.

[Spunkmeyer]

Täytynee katsastaa uusiksi joskus, vaikka semmoinen muistikuva takaraivossani kuitenkin piilee, ettei kyseessä mikään mestariteos ollut.

Älä sitten unohda kommentoida

[erkko777]

Itse tykkäsin kyllä tuosta CM Punk vs HHH matsista. Awesome Truthin sekaantumisen olisi voinut jättää pois mutta muuten sekaantumisetkin oli ihan toimivia ja teki matsiin "anything can happen" fiilistä.
Mitä loogisuuteen tulee, niin come: miksi asioitten pitäisi olla loogisia ja toimia aina syy-seuraus kausaalisesti. Ihminen loppujen lopuksi toimii usein hyvin epäloogisesti monissa eri tilanteissa joten en nyt välttämättä sanoisi että joku sekaantuminen olisi "epärealistinen" vaikka sillä hetkellä siihen mitään järkevää syytä ei olisikaan.

Toki jos tuollaisia sekaantumisia alkaa tulla joka matsiin niin siihenkin alkaa maku mennä, että kultainen keskitie niissäkin lienee se oikea tie.

[The Rocker]

enskan valittaminen on outoa. Ottelu oli todella hyvä ja kuuluu tämän vuoden parhaimmistoon. Sen sijaan ylibookkaamisen katson kuuluvan ottelun ulkopuolelle. Sekaantumisissa oli vain yksi selvästi epälooginen asia=truth pysäyttää sen kun Punk selättää Triple H:ta ja tämä oli suurin aukko koko bookkauksessa. Ja eihän sitä koskaan tiedä vaikka Miz ja R-Truth olisivat sopineet jotain Laurinaitiksen kanssa. Ja entä jos Laurinaitis on hieman liian pelkuri kertoakseen kaikille suunnitelmastaan? Hän tuntee painimaailman ja tietää että kaikki haluavat puukottaa toista selkään saadakseen paikkansa auringossa. Joten miksi joku heel luottaisi toiseen heeliin? Kyseessä on kuitenkin luonnostaan epäluotettava hahmo.

Niin ja se pizzavertaus on ontuva. Kuten tuossa yllä sanottiinkin niin ottelusta nautitaan eri tavalla kuin pizzasta. Kun pizzaa valmistaa niin se on lähempänä sitä että odottelee sen valmistumista. Tätä voisi verrata siihen että yksi pizzan reuna on palanut pahasti. Mutta toisaalta itseäni ei haitannut Nashin "myöhäinen" osallistuminen eikä Mizin ja Truthinkaan sekaantumiset. He olivat selvästi tehneet selväksi että hei eivät halua Hunterin jatkavan COO:na. Ja mitä jos he luulivat tuomarin olevan liitossa Hunterin kanssa? Adrenaliini virtaa ja loogiset päätökset ovat harvinaisia kun adrenaliini tasot ovat korkeita. Silloin toimitaan vaiston varassa. Laurinaitis taas varmaan oletti että HHH ei ottelua voita koska hänellä on viimeisen vuoden ajalta YKSI ottelu oteltuna. Sekin päättyi muuten häviöön. Punk sen sijaan on voittanut John Cenan, joka on kiistämättä lafkan kovin jäbä tällä hetkellä Punkin ja Ortonin ohella, kahdesti(!). Ja vieläpä perättäisissä otteluissa!

Kaiken kaikkiaan ottelu oli nautittava vaikka siinä ei nähtykään headshottia tuolilla (mikä kiellettiin sen aiheuttaman vaaran takia). Enkä ymmärrä miksi nautit aivotärähdyksistä ruudullasi(kärjistys). So what? Se oli kovaa tavaraa verrattuna siihen mitä WWE yleensä tekee. Ja kyllähän tuo olisi mennyt TNA:ssakin kovasta brawlista. Oikeastaan vain veri puuttui.

Mutta, mutta... oliko ottelu väärässä ajankohdassa? Kyllä. Storylinen perusteella sen olisi pitänyt olla pari ppv:tä myöhemmin ja isommalla areenalla. Sen sijaan WWE huomasi ettei heillä ole mitään järkevää Punkille PPV:hen koska Nash ei pysty ottelamaan. Ja kun ottelun stipulaatio tuli selville niin oli kaikille selvää että joku swerve nähdään kyseisessä ottelussa. Sillä HHH ei voi lopettaa nykyisessä duunissaan nyt ja toisaalta Punk ei VOI hävitä puhtaasti kenellekään tällä hetkellä. Paitsi Cenalle tai Ortonille ja 'Takerille mikäli kohtaisivat Maniassa.

[Fletch]

Pitää nyt hiukan kommentoida tuota R-Truthin "salaista face turnia":

Kaverihan on tuollainen sekopäinen heel, jonka tarkoituksena oli saada Triple H häviämään ja näin ollen luopumaan virastaan. Tietysti sekopäisenä heelinä pitää antaa turpaan molemmille faceille, ja kun Punk alkoi laittaa vastaan, niin tietysti sekopäinen heel menettää malttinsa. Tämän takia se keskeytti Punkin selätyksen. Ei siinä minusta ole mitään erikoista. R-Truthin gimmickiin kuuluu olla "tyhmä" ja epälooginen.

[Darien Fawks]

Sain kylmiä väreitä bookert:n, The Rockerin ja Fletchin nerokkaista viesteistä. Samalla ihmettelin Enskan "lasini on, harvinaista kyllä, puoliksi tyhjä" -asennetta.

Mahtoiko Ekin erikoinen suhtautuminen olla peruja siitä, että katsoi sarkastisen Saimoun kanssa show'ta. Siinä sitten yhdessä ihmeteltiin ja sanottiin "mitä v**tua? eihän näin voi... mitäää?! ai nyt toikin, oho! v***u, mikä soppa! miten tässä nyt näin!" Ylibookattuhan tuo ottelu tietysti oli, mutta milloin viimeksi WWE:ssä on nähty moista ylibookkausta? En kyllä muista. Yksittäisenä tapauksena tässä oli juurikin sopiva määrä draamaa, saippuaa ja shokkiarvoa. Minun pizzani ei tästä harvinaislaatuisesta "kolme ylimääräistä täytettä ilmaiseksi" -tarjouksesta huonontunut lainkaan. Pizzani oli todella herkullinen ja lihaisa. Juustoa oli juuri sopivasti ja reunat mukavan rapsakat ja ohuet. Pizzan salamikin oli oikeassa muodossa (ei pyöreässä). Oikeastaan tämä pizza oli parasta pizzaa, mitä olen hetkeen syönyt.

Ja tuo Fletchin "R-Truth on tyhmä ja sekopäinen" oli todella hyvä pointti, jonka taisin itsekin jossain vaiheessa tuoda esiin. Selväähän on, että tuo käänne oli kirjoitettu otteluun. Siinä keskeyttämiskohdassahan näytti siltä, että nyt ottelu ratkeaa. Sen sijaan R-Truth meni tekemään tomppelimaisen teon. Se oli Totuuden puolelta epic fail. Siis karaktäärissä, ei IRL.

[enska]

En kuollaksenikaan ymmärrä, miten jengi kykenee puolustamaan Punk vs. HHH:n katastrofaalista bookkausta. Toisaalta onhan se ymmärrettävää henkilöiltä, jotka uskovat, että R-Truthin salainen face turn oli ennalta sovittu käsikirjoittajien tekemä päätös. (Tajuatte varmaan, miksei kukaan selostajista puuttunut Truthin tekoon tai miksei tilannetta puitu NOC:n jälkeisissä show'issa.)

Tuntuu siltä, että porukalle kelpaa nykypäivän painissa (tarkennus: nykypäivän WWE:ssä) ihan kaikenlainen ylibookkaus vain ja ainoastaan sen vuoksi, että kyseinen bookkaustapa on nykyään Harvinaista Herkkua. Mikäli likipitäen jokaisen PPV:n pääottelu päättyisi tämänkaltaiseen friikkisirkukseen (niin kuin attituden pahimpina aikoina tai esimerkiksi TNA:ssa), ja katsojat olisivat todistaneet viimeaikaisissa PPV:issä huonon ylibookkauksen lisäksi myös hyvää ylibookkausta, minkä ansiosta he kykenisivät erottamaan hyvän ja huonon ylibookkauksen toisistaan, jokainen tajuaisi, että kyseessä oli heikosti bookattu matsi. Nyt harmaassa massassa nukkuva fanikansa erehtyi pitämään "villin ja eksoottisen WWE:n" sekasortohärdellistä, vaikka kyseinen farssi olisi saanut aivan kamalat murskatuomiot esim. TNA:n puolella.

Miettikääpä nyt.

AJ Styles ja Jeff Jarrett ottelevat TNA:n vallasta. Kesken matsin Bobby Roode ja Samoa Joe, jotka haluavat suistaa Jarrettin vallasta, juoksevat kehään hakkaamaan sekä AJ:tä ja Jarrettia. Jo tässä vaiheessa TNA:ta, Russoa, Hogania ja Bischoffia ollaan manaamassa niin syvälle Tuonelaan, että huh huh. Pian kehäalueelle kävelee myös Eric Bischoff. Eräässä vaiheessa AJ Styles on selättämässä Jarrettia ja pudottamassa täten Double J:n pois TNA:n johdosta, jolloin Samoa Joe katkaisee AJ:n selätyksen. Tässä vaiheessa osa katsojista lopettaa katsomisen ja muut nauraa räkättävät TNA:lle katketakseen. Pian Bischoff ottaa esiin kännykän, jolla hän lähettää tekstiviestin Scott Hallille. Hall tulee kehään pieksemään AJ:tä ja Jarrettia. Lopulta Tupla J (joka on face) selättää AJ:n (joka on face) sen jälkeen, kun Hall on iskenyt Stylesille Razor's Edgen. Ottelu nimettäisiin heti PPV:n päätyttyä vuoden huonoimmaksi matsiksi.

Yllä oleva dystopinen kirjoitus on identtinen verrattuna siihen, mitä Night of Championsissa nähtiin (identtinen hahmovalintoja lukuun ottamatta, tietysti). Avaisikohan tämä joidenkin silmiä?

Mitä loogisuuteen tulee, niin come: miksi asioitten pitäisi olla loogisia ja toimia aina syy-seuraus kausaalisesti.

Tämän täytyy olla vitsi. Eikö niin?

[Fletch]

Eräässä vaiheessa AJ Styles on selättämässä Jarrettia ja pudottamassa täten Double J:n pois TNA:n johdosta, jolloin Samoa Joe katkaisee AJ:n selätyksen.

Niin mutta kun Samoa Joe ei ole tyhmä ja sekopäinen (kai).

Muuten en puutu enskan kritiikkiin, koska makuasioitahan nämä ovat (itse tykkäsin ottelusta), mutta tuo R-Truthin veto oli kyllä kaikessa epäloogisuudessaan ihan looginen.

EDIT: P.S. Koita nyt hyvä mies oikesti jo kertoa minulle mitkä olivat/ovat sen sinun top 25 albumit -listan kolme parasta. Ihan oikeasti.

[Darien Fawks]

Erkko777 lie tarkoitti sitä, että viihde on viihdettä ja sille tulee täten suoda erinäisiä vapauksia. Tämän näkee koko lajin luonteessa esimerkiksi hot-tageissa ja comebackeissa. Ne kuuluvat lajiin, ja wrestlingissä tärkeää on myös fiilispohja eikä vain kylmä logiikka.

Ihmettelen hieman, että missä vaiheessa enskasta tuli hater.

Edit: Ja edelleen vahvaa rumpukomppausta Fletchin sanoille R-Truthin kiihkoilusta ja hölmöydestä. Mokoma tampio tahtoi vain vetää pleksiin ja haitata CM Punkia, koska hänelle ei apukaan kelvannut. Eräänlainen hetken huumassa tehty ratkaisu.

[MR.Off Topic]

Itse olen kyllä vahvasti Enskan kanssa samaa mieltä tuosta R-Truthin sekoilusta. Ei siinä yhtään mitään järkeä ollut. Oli mies kuinka idiootti tahansa niin ei tuohon mitään järkeä saa. Lisäksi Enskan TNA vertaus oli ihan toimiva, mutta jos siihen Joen tilalle haluaa sekasin olevan tyypin nii kuvitelkaa "Insane Icon" siihen tilalle. Ei siitä saa siltikkään mitään järkevää revittyä irti. R-Truthin sekaantuminen oli typerä veto siinä vaiheessa. Ei mitään järkeä.

[Darien Fawks]

Itse olen kyllä vahvasti Enskan kanssa samaa mieltä tuosta R-Truthin sekoilusta. Ei siinä yhtään mitään järkeä ollut. Oli mies kuinka idiootti tahansa niin ei tuohon mitään järkeä saa. Lisäksi Enskan TNA vertaus oli ihan toimiva, mutta jos siihen Joen tilalle haluaa sekasin olevan tyypin nii kuvitelkaa "Insane Icon" siihen tilalle. Ei siitä saa siltikkään mitään järkevää revittyä irti. R-Truthin sekaantuminen oli typerä veto siinä vaiheessa. Ei mitään järkeä.

Lol. Etkö nyt jo tajunnut, että se kuuluukin miehen gimmickiin! Eli ei siinä ollutkaan tarkoitusta olla järkeä! Sitä yritimme tässä selittää!

[MR.Off Topic]

Itse olen kyllä vahvasti Enskan kanssa samaa mieltä tuosta R-Truthin sekoilusta. Ei siinä yhtään mitään järkeä ollut. Oli mies kuinka idiootti tahansa niin ei tuohon mitään järkeä saa. Lisäksi Enskan TNA vertaus oli ihan toimiva, mutta jos siihen Joen tilalle haluaa sekasin olevan tyypin nii kuvitelkaa "Insane Icon" siihen tilalle. Ei siitä saa siltikkään mitään järkevää revittyä irti. R-Truthin sekaantuminen oli typerä veto siinä vaiheessa. Ei mitään järkeä.

Lol. Etkö nyt jo tajunnut, että se kuuluukin miehen gimmickiin! Eli ei siinä ollutkaan tarkoitusta olla järkeä! Sitä yritimme tässä selittää!

Eikö sillon kaikkien painiyhtiöiden kannattaisi luoda yksi hahmo, jonka gimmickkiin kuuluu tehdä täysin mihinkään loogisuuteen perustavia juttuja? Näin ollen voitaisiin jokainen vaikea tilanne ratkaista, sillä että tuotaisiin tämä painija kuvioihiin mukaan. Eli toisinsanoen itse en osta tuota, että se kuuluu R-Truthin gimmickkiin. Vaikka hän on sekaisin ja tyhmä, niin tuo on suoraan sanottuna aivokuollutta toimintaa.

EDIT: Ehkä tuon "hyväksyisin" (paremman sanan puutteessa), jos Truthin gimmick olisi joku split personality, joka toimisi silloin tällöin täysin toisin kuin toisinaan. Tällöin nämä ns. salaiset faceturnit ehkä menisi läpi. Kuitenki Truth on kohtuu rationaalinen suuren osan ajasta ja hänen käytöksensä ei vaihdu suuresti vähän väliä. Minusta tuossa Truthin sekaantumisessa ei vieläkään ole järkeä. Itse ottelun aikanaki se herätti minussa fiiliksen "Okei, mitä v**tua, eihän tässä ole mitään järkeä." Jos tuommoista Truthin sekaantumista olisi jotenki pohjustettu aiemmissa RAW:ssa olisin sen silloin ehkä tajunnut. Nyt jäi vain tuommonen "mitä v**tua" fiilis.

[Coca]

Ja kuinka moni teistä ihan oikeasti uskoo buukkauspäätöstä tehdessä käsikirjoittajien hetkeäkään miettineen selittelevänsä tapahtuman loogisuutta R-Truthin gimmickillä? Tilanteesta on kuitenkaan turha paisutella härkästä, sillä on näitä aivopieruja nähty ennenkin. Se mikä puolestaan on kannattavaa, on nauttia lajin antimista silloin kun nautittavaa tarjotaan. Ottelu oli omasta mielestäni hirveä, enkä rupea etsimään selitystä lopun kaaokselle etenkään painijoiden gimmickeistä. Kyse on yksinkertaisesti paskasta buukkauksesta.

[enska]

Erkko777 lie tarkoitti sitä, että viihde on viihdettä ja sille tulee täten suoda erinäisiä vapauksia. Tämän näkee koko lajin luonteessa esimerkiksi hot-tageissa ja comebackeissa. Ne kuuluvat lajiin, ja wrestlingissä tärkeää on myös fiilispohja eikä vain kylmä logiikka.

En usko, että Erkko itsekään tietää, mitä hän kommentillaan tarkoitti. Että unohdetaan looginen bookkaus ja syy–seuraus-suhteet ja pannaan tulille absurdi show, jossa R-Truthin kaltaiset epäloogiset hahmot estävät kannustamiaan ottelijoita voittamasta matseja ja joissa vedetään ex tempore -pohjalta tekaistuja juonenkäänteitä ihan randomisti? Ku se on nii jännää ja attitudemaista.

Ihmettelen hieman, että missä vaiheessa enskasta tuli hater.

Siinä riittääkin ihmettelemistä, sillä en ole millään lailla mikään "vihaaja". Rakastan showpainia ihan yhtä paljon kuin sinäkin. Negatiivissävytteisen Night of Champions -arvosteluni polttoaineena taisi toimia se, millaisesta tasonlaskusta oli kyse verrattuna SummerSlamiin ja etenkin Money in the Bankiin. MITB oli yksi parhaita WWE-PPV:itä vuosikausiin. Night of Champions sen sijaan laimean yleisön edessä painittu floppi, jossa tosi moni juttu tehtiin väärin.

Sitä paitsi aiheestahan olen vain valittanut.

Ja edelleen vahvaa rumpukomppausta Fletchin sanoille R-Truthin kiihkoilusta ja hölmöydestä. Mokoma tampio tahtoi vain vetää pleksiin ja haitata CM Punkia, koska hänelle ei apukaan kelvannut. Eräänlainen hetken huumassa tehty ratkaisu.

Pitäisikö nyt itkeä vai nauraa? Seuraavaksi varmaan sanotte, että Sid Viciousin improvisoitu kick out WrestleMania 8:ssa oli samanlainen harkittu ja käsikirjoitettu teko, jossa kiihkoilustaan ja hölmöydestään tunnettu Sid, mokoma tampio, teki eräänlaisen hetken huumassa vedetyn ratkaisun.

Ymmärrän, jos jotkut pitivät Punk–HHH:sta (minä en pitänyt), mutta jopa teidän tulisi myöntää, että R-Truthin salainen face turn oli noloin virhe PPV-tason showpainissa pitkään aikaan.

[The Rocker]

Ymmärrän, jos jotkut pitivät Punk–HHH:sta (minä en pitänyt), mutta jopa teidän tulisi myöntää, että R-Truthin salainen face turn oli noloin virhe PPV-tason showpainissa pitkään aikaan.

Tästä samaa mieltä.

[Fletch]

Katsoin sen "salainen face turn" -kohdan uudestaan ja olen yhä samaa mieltä. Ei siinä ole mitään ihmeellistä, että sekopäinen tyhmyri haluaa vaan kostaa hyvikselle tältä saadun pienen selkäsaunan. Kenties Truth olisi selätyksen eston jälkeen käynyt pistämässä vielä Triplaa pataan ja sen jälkeen iskenyt Punkin selättämään, jollei olisi saanut GTS:stä.

Vähän kyllä ihmetyttää enskan ajattelutapa. Siis tällaisia tasapainottomia hullujahan löytyy ihan oikeasta elämästäkin.

P.S. Ne albumit. Älä ignooraa mua.

[Darien Fawks]

Edelleen samoilla linjoilla Fletchin kanssa. Enska sitä paitsi sanoi, että R-Truthin face-turn oli sitä, kun tämä hyökkäsi kannattamansa painijan kimppuun. Eips. R-Truth ei kannattanut ketään eikä tehnyt face-turnia, vaan hyökkäsi CM Punkin kimppuun. Moni yleisöstä kannatti CM Punkia siinä missä Triple H:takin. Siksi on täysin järjetöntä puhua face-turnista, kun heel hyökkää tätä pieksäneen facen kimppuun.

[enska]

Oikeasti.

R-Truthin
motiivi
oli
aiheuttaa
Triple H:lle
tappio,
jotta
HHH
joutuisi
luopumaan
COO-asemastaan,
koska
R-Truth (ja Miz)
uskoi,
että
Triple H
kohtelee
häntä (ja muita heel-painijoita)
väärin.

Näin
ollen
R-Truth
koetti
selätyttää
Triple H:ta.

CM Punk
oli
selättämässä
Triple H:ta
ja
täten
tekemässä
sitä,
mitä
R-Truth
nimenomaan
tahtoi,
jolloin
R-Truth
itse
keskeytti
CM Punkin
selätysyrityksen.

R-Truth
siis
käyttäytyi
täysin
epäloogisesti.

Kyse ei todellakaan ole mistään gimmick-teosta, jolla olisi koetettu luoda R-Truthin hahmoon syvyyttä tasapainottomana hulluna:

• 1. R-Truth ei ole milloinkaan uuden heel-kautensa aikana tehnyt mitään, joka sotisi hänen tavoitteitaan vastaan. Hahmo on toki impulsiivinen ja väkivaltainen, mutta ei tyhmä. (Joo joo, se ei tiedä kaikkia niitä hienoja sanoja, joita Miz käyttää, eikä osaa tavata sanaa salaliitto oikein, mutta näin ilmeistä maalaisjärkeä hahmolta ei kuitenkaan ole missään vaiheessa puuttunut.) Truth ei ole missään vaiheessa ollut tasapainoton hullu, joka tekisi itselleen hallaa omilla järjenvastaisilla teoillaan.
  
  2. Jos kyseessä olisi toden totta ollut käsikirjoitettu ja tarkoituksellinen teko, luuletteko te, Fletch ja Darien, etteivät selostajat olisi panneet kyseistä selätysyrityksen rikkomista merkille? WWE on niin yksinkertaistettua viihdettä, ettei yhtäkään juonikuviollista seikkaa jätetä huomiotta; katsojille ilmoitetaan aina, kun jokin juonikuvio tai hahmo saa uusia ja tärkeitä piirteitä.

(Darienin face turn -pilkunviilaus sen sijaan ei muuta R-Truthin teon epäloogisuutta suuntaan tai toiseen. Se oli vain leikkimielinen nimi kyseiselle tapaukselle. Englannin kielellä voisi käyttää termiä "The R-Truth Incident". Kaikki tämä suluissa siksi, koska tällä nimikysymyksellä ei ole mitään vaikutusta väittelymme aiheeseen.)

Punk–HHH:sta keskusteleminen oli vielä kivaa, mutta tämä on kuin erittelisi lapselle syitä, miksi esimerkiksi jokin niin vesiselvä juttu kuin varasteleminen on väärin, ja lapsi vänkäisi koko ajan vastaan, että mutta ku.

Spoiler: näytä

Tai sitten Darien on saanut minut johonkin perverttiseen trollausverkkoonsa; vähän niin kuin siihen, missä mies ärsytti monia kommenteillaan Daniel Bryanin potkujen aitoudesta. Lienen yksi niistä harvoista, jotka pitävät Dartsusta, mutta tämä nyt on silkkaa shaissea.

[Darien Fawks]

Huoh. Löysää jo enska. Maalaisjärki... Just joo. CM Punk löi Truthia, Truth keräsi itsensä ja löi Punkkia. Onpa omituista? Ja mitäpä selostajat tuosta olisivat sanoneet? Olivat varmastikin itsekin varsin pihalla käänteistä. Kyllähän itsekin omassa NoC-postauksessani ihmettelin tuota kohtaa, mutta totesin lopulta tajunneeni sen:

Truthin keskeyttämä selätys yllätti, mutta kai kuumakallea vain rupesi sen verran vituttamaan, että ei ajatellut selvästi, vaan tahtoi vetää Punkia pataan.

[Fletch]

Tiivistelmässä kuuluisi olla selostusta tärkeimmistä asioista. Tuosta sinun tiivistelmästäsi puuttuu ainakin yksi tärkeä kohta, jota et nyt jostain syystä pysty sisäistää. Tässä tapauksessa tärkeä kohta oli se, kun Punk veti Truthia pataan ja heitti ulos kehästä. Tästä raivostuneena Truth sitten vetäisi Punkin ulos kehästä. Siis kaveri oli raivoissaan! Eihän sitä voi tietää, tajusiko jätkä edes, että selätystilanne oli menossa.

Minusta taas tuntuu aivan uskomattomalta, että sinä enska et pysty tätä käsittää. Mutta jos tämän jankkauksen jälkeen kenenkään mielipide ei muutu, niin kannattanee jättää asia sikseen.

P.S. Ihan turha heittää mitään "oikeasti " -heittoja. Paitsi esim. tällaisessa yhteydessä: oon monesti yrittäny urkkia sun top 25 albumit -listan kärkikolmikkoa. Nyt jätkä oikeasti.

[enska]

Tarinankerronnan alkeet:

Ottelija A haluaa, että ottelija B häviää. Ottelija A ei silloin katkaise selätysyritystä, joka voisi tuottaa ottelijalle B häviön!

Tokihan tuolle voi hakemalla hakea jonkin selityksen (niin kuin oikeastaan mille tahansa), mutta mikään ei kumoa sitä, ettei koko jutussa ollut mitään järkeä. Se on koko ajan pointtini ollutkin.

Hyvä tarinankerronta on sellaista, että matsia on helppo seurata. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että matsin pitää olla tavallinen 1 vs. 1 -matsi facen ja heelin välillä; myös tällaista "sekasortoa" voi kirjoittaa hyvin. Pointtini on koko ajan ollut se, että Night of Championsin sekasorto oli kirjoitettu huonosti. Syntyy erittäin paradoksaalinen tilanne, jos ottelija A keskeyttää selätysyrityksen, jossa ottelija B:tä selätetään: ensin katsojalle on uskoteltu, että A:lle kaikista tärkeintä on se, että B häviää, ja sitten A päättääkin pelastaa B:n. Eihän moisessa sotkussa pysy kukaan mukana.

Nolo tarinankerronnallinen virhe. Edes vähä-älyisimmätkään käsikirjoittajat eivät suunnittelisi tarkoituksella tuollaista epäloogista vetoa.

Eihän sitä voi tietää, tajusiko jätkä edes, että selätystilanne oli menossa.

Yksikään katsoja ei katso painiottelua painijan perspektiivistä. (Ei etenkään sellaisen painijan, joka ei edes ottele ottelussa.) Katsoja katselee ottelua omasta perspektiivistään (siitä, mitä telkkariruudustaan näkee), ja siinä perspektiivissä on sataprosenttisesti tietoinen siitä, että meneillään on kuolemantärkeä selätystilanne. Näin ollen katsoja menee täysin hämmilleen, kun tapahtuu jotain tällaista.